Propagandan voima ei haalistu aikojen muuttuessa. Sitä käyttivät valtansa korostamiseen jo Egyptin faaraot sfinksejä ja pyramideja rakentaessaan. 2010-luvulla propaganda leviää erityisesti internetin, somen ja valemedioiden välityksellä.
Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti on kirjoittanut 1900- ja 2000-luvun propagandan historiaa käsittelevän teoksen Propagandan lumo. Sata vuotta mielen hallintaa. Pörstin tavoite on avata ja ymmärtää 2000-luvun propagandaa ja esitellä aseita, joilla mielten hallinnasta taistellaan internetin aikakaudella. Tämän päivän propagandistit hyödyntävät aiempien oppeja ja 1900-luvun maailmansodissa testattuja ja toimiviksi havaittuja menetelmiä.
Jättiläisten harteilla
Propagandan lumoon tutustuminen alkaa ensimmäisen maailmansodan propagandakoneistojen esittelyllä, tämän jälkeen Joonas Pörsti avaa propagandan toimintaperiaatteita nykytutkimuksen näkökulmasta. Viimeisessä osiossa syvennytään 2000-luvun tapahtumiin. Keskipisteeseen nousevat Irakin sota, Ukrainan konflikti ja äärijärjestö Isisin nousu. Tapahtumien esittely on perusteellista mutta silti sujuvaa.
Pörsti osoittaa propagandan historiaan nojaten, kuinka esimerkiksi terroristijärjestö Isisin vetovoima perustuu samoihin oppeihin natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kanssa. Isisin tarjoamat ratkaisut, kuten poliisivaltio, uskonnollinen puhdistus ja jatkuva suggestiivinen propaganda, ovat jo moneen kertaan toimiviksi havaittuja. Tässä piilee propaganda-aseen tuhovoimaisuus: propagandakeinot nousevat yhä uudelleen esille jäljittelijöiden käsissä. Vaikka Isis katoaisi, se on onnistunut luomaan mallin, jota tulevat propagandistit todennäköisesti hyödyntävät.
Järjestelmällisellä propagandalla perustellut etniset puhdistukset toistuvat, välineet vain ovat uusia tämän päivän propagandistien käyttäessä älypuhelimia, internet-yhteyksiä ja sosiaalista mediaa levittäessään kannatustaan ympäri maailmaa.
Lukijan vastuu on suuri
Pörsti esittelee Yhdysvaltojen johtaman liittouman hyökkäyssotaa Irakiin vuonna 2003 ja sitä edeltänyttä yli vuoden kestänyttä psykologista operaatiota, jonka avulla kansalaisten mieliä manipuloitiin sotaa varten. Tiedustelupalvelujen tietoja väitetyistä joukkotuhoaseista muutettiin ja syötettiin julkisuuteen tarkasti valikoituja toimittajia hyväksikäyttäen.
Pohjustaessaan hyökkäystä Irakiin Bush tarjosi arvostetuille toimittajille usein nimettömiin lähteisiin pohjautuvia ”tiedustelutietoja” ja paljastuksia, jotka osoittautuivat jälkeenpäin valheellisiksi. Kun kriittisinä tunnetut lehdet kertovat faktana uuskonservatiivien käsikirjoittamia paljastuksia, menee yhä useampi lankaan. Kun tarpeeksi moni lähde toistaa samaa kertomusta, vieläpä yli maan rajojen, ovat propagandistit johtaneet harhaan valtavan yleisön.
Lääke propagandaa vastaan
Propagandan lumo on ajankohtainen teos. Propagandan toimintamekanismien tunnistuksen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin internetin aikakaudella käytetyt uudet menetelmät ovat entistä tehokkaampia ja niihin reagoiminen on tähän saakka ollut hidasta.
Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan helmikuussa 2014 informaatiovaikuttaminen nousi Suomessa julkisen keskustelun keskiöön. Pörsti pohtii kirjassaan, miten Euroopan demokratioiden tulisi vastata propagandaan. Hän muistuttaa, kuinka propagandan voima perustuu lopulta siihen, ettemme tunne sen vaikutustapoja. Poliittisen propagandan ymmärryksen pitäisi Pörstin mukaan olla kansalaistaito. Ilman sitä olemme haavoittuvaisia. Tehokkain lääke propagandaa vastaan on koulutus.
”Faktantarkistuksen ongelma on, ettemme hahmota maailmaa niinkään yksittäisten tosiasioiden kuin tarinoiden avulla.” Pörstin mukaan totuutta kuunnellaan vain, jos se sopii olemassa oleviin ajatuskehyksiin. Faktat tavoittavat ne, joiden näkemyksiä ei ole lyöty lukkoon.
Demokratioiden panostukset vastatoimiin ovat Pörstin mukaan olleet vähäisiä verrattuna esimerkiksi Venäjän trollitehtaisiin tai Isisin vetovoimaan Euroopan salafistisissä eli islamin fundamentalistista tulkintaa suosivissa yhteisöissä ja sosiaalisessa mediassa. Tämä erityisen ajankohtainen pohdinta on kirjan kiinnostavinta antia.
Teksti Liisa Louhela
Propagandan lumo. Sata vuotta mielten hallintaa. Teos 2017.
