Muutamaa päivää ennen vuoden 2015 jouluaattoa 23-vuotias nainen lukitsee itsensä öljyputkeen eteläisessä Kanadassa. Kahden ystävänsä avustuksella hän vääntää venttiilin kiinni ja pysäyttää öljyn virtauksen kolmeksi tunniksi. Nainen ystävineen pidätetään ja asetetaan syytteeseen ilkivallasta sekä ihmishengen vaarantamisesta. Jälkimmäisestä saattaa enimmillään seurata yli 25 vuoden vankeustuomio.
Nuori nainen on Vanessa Gray. Hän istuu minua vastapäätä montrealilaisessa kahvilassa ja on silminnähden turhautunut. Vanessan koti sijaitsee Aamjiwnaang-reservaatissa Sarnian kaupungissa. Alue tunnetaan Kanadassa myös nimellä ”Kemikaalilaakso”. Eteläisessä Ontariossa sijaitsevasta alueesta on 70 viime vuoden aikana kasvanut maan merkittävin petrokemiallisen teollisuuden keskittymä, jossa toimii yli 60 öljynjalostamoa sekä muuta raskasta teollisuutta. Enbridge-yhtiön operoima Line 9A -öljyputki saa alkunsa aivan Vanessan kodin liepeiltä – maalta, joka alun perin kuului anishanaabe-alkuperäiskansalle.
Koti myrkyllisellä maaperällä
Kemikaalilaakso on yksi Pohjois-Amerikan myrkyllisimmistä alueista. Petrokemiallisten jalostamoiden päästöihin lukeutuu raskasmetalleja, kuten elohopeaa ja lyijyä, sekä muita terveydelle haitallisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä ja bentseeniä. Teollisuuden aiheuttamilla päästöillä on ollut vakavia seurauksia alueen vesistöille, maaperälle ja ilmalle. Myrkyllinen elinympäristö on vaikuttanut myös ihmisten terveyteen.
”Normaalien” päästöjen lisäksi Kemikaalilaaksossa sattuu toisinaan myrkyllisiä vuotoja, joiden vuoksi lapsia lähetetään kotiin kouluista ja päiväkodeista, ja ihmisiä kehotetaan pysyttelemään sisätiloissa.
Vanessa on seurannut läheltä saasteiden vaikutuksia. ”Aamjiwnaangissa syöpädiagnoosit ovat hyvin yleisiä ja monet ihmiset kärsivät kroonisista hengitystieongelmista.” Myös keskenmenojen yleisyys sekä tilastollisesti merkittävä vinouma vastasyntyneiden sukupuolijakaumassa kielivät poikkeuksellisista oloista – Kemikaalilaakson läheisyydessä syntyy huomattavasti enemmän tyttölapsia kuin poikia.
Saastuneen elinympäristön ja jatkuvien riskien vuoksi monet Aamjiwnaangin asukkaista ovat väsyneitä ja toivottomia. ”Erityisesti pienten lasten vanhemmat elävät jatkuvassa pelossa”, Vanessa kertoo.
Viranomaiset eivät juuri puutu teollisuuden toimiin. Ilmaan ja vesistöihin päätyvien päästöjen valvonta ontuu, eikä kenelläkään tunnu olevan tarkkaa tietoa siitä, millaisia yhteisvaikutuksia lukuisilla erilaisilla päästöillä mahdollisesti on. Viranomaisilta ei myöskään ole löytynyt halukkuutta tehdä kattavia selvityksiä teollisuuden aiheuttamista ympäristö- tai terveysvaikutuksista Kemikaalilaaksossa ja sen läheisyydessä.
Monien ristiriitojen öljyputki
Vanessa Grayn päätös sulkea Line 9 -öljyputki ei ollut hetken mielijohde, toisin kuin paikallinen poliisi ja lehdistö ovat antaneet ymmärtää. Venttiilin sulkeminen oli äärimmäinen keino saada näkyvyyttä öljyteollisuuden aiheuttamille ongelmille, joita vastaan Vanessa on taistellut yhteisössään vuosien ajan. ”Perinteisten” kansalaisvaikuttamisen keinojen ajauduttua umpikujaan kerta toisensa jälkeen öljyputken sulkeminen vaikutti viimeiseltä keinolta saada huomiota Line 9 -putken vaaroille.
Line 9 on viime vuosina herättänyt ristiriitaisia tunteita Kanadassa. Yli 40 vuotta toiminnassa ollut putki kuljetti alun perin öljyä lännestä itään, mutta 90-luvun lopulla kulkusuuntaa muutettiin. Vuosina 2012–2015 maan kansallinen energiakomitea myönsi Enbridge-yhtiölle tarvittavat luvat muuttaa öljyn kulkusuunta takaisin lännestä itään. Samalla yhtiö sai luvan lisätä putken kapasiteettia 240 000 barrelista 300 000 barreliin päivässä sekä oikeuden kuljettaa Albertan öljyhiekasta jalostettua öljyä putkea pitkin.
Vanessa näkee energiakomitean päätöksessä monia vakavia ongelmia. ”Lupaprosessiin liittyvät kuulemiset eivät olleet riittäviä, ja alkuperäis- ja paikallisväestön vastaäänet jätettiin huomioimatta päätöksenteossa. Tämä rikkoo kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuja alkuperäiskansojen oikeuksia ja asettaa kyseenalaiseksi energiakysymyksiin liittyvän demokraattisen päätöksenteon perusteet.”
Toinen merkittävä ongelma liittyy öljyhiekan talteenottoon, jalostamiseen ja kuljettamiseen. Öljyhiekan hyödyntäminen on aiheuttanut laajoja ympäristötuhoja Albertan provinssissa pohjoisessa Kanadassa, jossa maan mittavat öljyhiekkaesiintymät sijaitsevat. Prosessi vaatii suuria määriä vettä ja jättää jälkeensä myrkyllisiä jätevesiä, kaivosjätteitä ja käyttökelvottomia maa-alueita. Öljyhiekan tuotanto on myös merkittävä kasvihuonepäästöjen lähde.
”Ongelmista on paljon todisteita, joiden pitäisi riittää estämään öljyhiekan jalostus.” Nuori nainen hörppää lisää kahvia ja katsoo tiiviisti silmiin. Hänen rauhallisesta puhetyylistään välittyy varmuus ja asiantuntemus. ”Line 9 -putkelle myönnetyt luvat tarjoavat oikeutuksen öljyhiekan käytölle.”
Öljyn kuljettamiseen putkia pitkin liittyy myös vuotoriskejä, jotka pahimmillaan johtavat katastrofaalisiin ja laajalle ulottuviin seurauksiin. Pohjois-Amerikassa on tapahtunut lukuisia öljyputkien vuoto-onnettomuuksia. Vanessa muistuttaa Yhdysvalloissa vuonna 2010 tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa noin 4 200 m3 öljyhiekasta jalostettua öljyä valui Enbridgen 6B-öljyputkesta Kalamazoojokeen. Siivoustyöt ovat maksaneet satoja miljoonia dollareita eikä operaatiota ole vieläkään saatu päätökseen. Ongelmia on aiheuttanut esimerkiksi se, että öljyhiekasta jalostettu öljy reagoi eri tavalla veteen kuin tavallinen raakaöljy, mikä vaikeuttaa sen siivoamista.
Vanessan mukaan tämäntyyppiset ympäristöongelmat ja riskit ovat kerta kaikkiaan liian suuria. ”Line 9 on turvallisempi suljettuna kuin toiminnassa”, hän toteaa painokkaasti.
Samaa mieltä ovat monet yhteisön asukkaat, jotka ovat järjestäytyneet Aamjiwnaang and Sarnia Against Pipelines (ASAP) -ryhmittymäksi. ASAP tekee monenlaista vaikuttamistyötä ja kampanjointia Kanadassa. Yksi keino lisätä tietoisuutta öljyteollisuuden riskeistä on vuosittain järjestettävä Toxic Tour, joka rikkoo perinteisten turistimatkojen idyllin – kiertoajelun aikana ihmiset pääsevät omin silmin näkemään, millaista on arkipäivä Kemikaalilaaksossa. Vanessa on yksi ASAP:n perustajajäsenistä sekä Toxic Tourin pääorganisaattoreista yhdessä siskonsa Lindsayn kanssa.
Öljyteollisuuden intressit menevät ihmisten ja ympäristön edelle
Line 9 -öljyputki on vain pieni osa laajempaa kokonaisuutta. Lukuisat öljyputket Kanadassa ja Yhdysvalloissa muodostavat tiheän verkoston, ja uusia putkia on sekä suunnitteilla että rakennusvaiheessa.
Viime vuosina Kanadassa tunteita ovat kuumentaneet erityisesti Energy East – ja Northern Gateway -öljyputkihankkeet, joiden tarkoituksena on kasvattaa itä- ja länsirannikon jalostamoihin kuljetettavan öljyn määrää. Yhdysvaltojen puolella Dakota Access -putki on herättänyt kiivasta vastustusta The Standing Rock Sioux -alkuperäiskansan ja heidän tukijoidensa keskuudessa.
Monille alkuperäiskansojen edustajille nämä hankkeet edustavat vakiintunutta toimintamallia, jossa öljyteollisuuden intressit menevät paikallisväestöjen etujen ja ympäristön hyvinvoinnin edelle. Vanessa selittää, että ne ovat osa kolonialististen rakenteiden jatkumoa, jossa alkuperäiskansoilta on systemaattisesti viety mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön.
”Kanadassa monet alkuperäiskansojen edustajat elävät kurjissa oloissa ja puutetta on esimerkiksi puhtaasta juomavedestä.” Vanessa huokaisee syvään ja jatkaa: ”Uusien öljyputkien rakentaminen ei paranna heidän tilannettaan.”
Ei liene ihme, että juuri alkuperäiskansojen edustajat ovat olleet öljyputkien vastaisen taistelun eturintamassa. Myös Vanessan aistelu linkittyy tähän laajempaan kamppailuun oikeudenmukaisuuden puolesta.
Oikeustapaus tuo esille öljyputken riskit
Vanessa odottaa parhaillaan oikeudenkäyntiä, jossa voi käydä huonosti. Kolmen naisen syytelistaan lisättiin viime hetkellä syyte ihmishengen vaarantamisesta, josta voi pahimmillaan saada yli 25 vuoden vankeustuomion.
Tuleva oikeudenkäynti huolestuttaa jonkin verran nuorta aktivistia, vaikka hänen mukaansa syytteet eivät ole erityisen vahvalla pohjalla. Kolmikko varoitti Enbridgeä kahdesti ennen venttiilin sulkemista, ja on todennäköistä, että yhtiö ehti sulkea öljyputken ennen heitä. Toisekseen, Enbridge joutuu oikeudessa selittämään, miksi Line 9 on niin vaarallinen, että sen sulkeminen saattaa johtaa ihmishenkien vaarantumiseen.
”Miten Enbridge pystyy perustelemaan, että näin vaarallinen putki voi olla ylipäätään toiminnassa?”, Vanessa kysyy.
Vanessa on saanut paljon huomiota suoran toiminnan seurauksena. Lehdistö on osoittanut kiinnostusta tapaukseen, ja useat kansalaisjärjestöt sekä opiskelijaryhmät ovat kampanjoineet kolmikon puolesta. Toisaalta monet Sarniassa ovat suhtautuneet kielteisesti naisten päätökseen sulkea venttiili – alueen talous on vahvasti riippuvainen öljyteollisuudesta ja monet saavat elantonsa työskentelemällä Kemikaalilaakson jalostamoissa.
Vanessa uskoo, että hänen tapauksestaan pyritään tekemään ennakkotapaus, joka toimisi varoituksena suoraa toimintaa harkitseville jatkossa. Tästä kielii syytelistan sisältö ja paino. Hän kertoo, että aktivistit sulkivat Line 9 -öljyputken muutamaa viikkoa aiemmin Montrealissa, mutta heidän saamansa syytteet ovat vähemmän raskaita.
Tulevasta oikeustapauksesta huolimatta Vanessa aikoo jatkaa taisteluaan öljyjättejä vastaan ja ympäristöoikeudenmukaisuuden puolesta.
Hän ei ole huolissaan omasta puolestaan vaan siitä, mitä Enbridgen kaltaisten suuryritysten toiminta voi aiheuttaa ympäristölle sekä öljyputkien ja jalostamoiden läheisyydessä asuville ihmisille. ”Öljyteollisuus käärii voitot, mutta me kannamme riskit”, Vanessa tiivistää.
Useimmilla alkuperäiskansoilla on syvä suhde maahan, ja myös Vanessaa ajaa velvollisuus puolustaa maita, joita hänen kansansa on asuttanut vuosisatojen ajan. ”Vereni virtaa syvemmällä kuin öljyputket.”
Lisätietoja Vanessan tapauksesta sekä taistelusta Line 9 -putkea vastaan:
Line 9 Shut Down
http://line9shutdown.ca/the-case/
Aamjiwnaang Solidarity Against Chemical Valley
https://aamjiwnaangsolidarity.com/
KANADAN ENERGIATEOLLISUUS
• Kanadan primäärienergiantuotanto perustuu suurilta osin fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen; uusiutuvat energialähteet vastaavat 18,9:ää % maan primäärienergiantuotannosta.
• Öljy- ja maakaasuteollisuus muodostavat 13,7 % Kanadan bruttokansantuotteesta (BKT).
• Kanada on viidenneksi suurin raakaöljyn tuottaja, ja öljynviennissä maa sijoittuu kolmanneksi. Kanadan energian viennistä 93 % suuntautuu Yhdysvaltoihin.
• Kanadalla on kolmanneksi suurimmat todistetut öljyvarannot maailmassa. Näistä öljyvarannoista 97 % sijaitsee öljyhiekka-alueilla, joista suurin on Albertan provinssissa. Vuonna 2010 öljyhiekasta tuotetun öljyn tuotanto ylitti perinteisen maaöljyn tuotannon.
Öljyn kuljettaminen
• Valtaosa öljystä kulkee Kanadassa putkia pitkin.
• Kanadan öljyputkiverkosto on yhteensä noin 840 000 kilometriä pitkä. Verkoston kuljetuskapasiteetti on noin 3,7 miljoonaa barrelia päivässä. Monet öljyputket kulkevat Yhdysvaltojen puolelle.
• Enbridge, TransCanada ja Kinder Morgan ovat keskeisiä toimijoita öljyn kuljettamisessa.
• Enbridgen Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimiva öljy- ja maakaasuputkiverkosto on maailman suurin. Line 9 -öljyputki kuuluu tähän verkostoon.
• Kanada pyrkii lisäämään öljynkuljetuksen kapasiteettia rakentamalla uusia öljyputkia. Tuoreimpia esimerkkejä ovat Enbridgen Northern Gateway – ja TransCanadan Energy East -hankkeet. Ensin mainitun tarkoituksena on kuljettaa öljyhiekasta jalostettua öljyä Albertasta länsirannikolle. Viimeksi mainitun tavoitteena on muuttaa Albertasta itään kulkeva 40 vuotta vanha maakaasuputki öljyputkeksi ja laajentaa sitä. Molemmat hankkeet ovat aiheuttaneet paljon vastustusta.
Line 9
• Enbridge-yhtiön Line 9 on ollut toiminnassa vuodesta 1976 lähtien.
• Line 9 kulkee Ontarion provinssista itäiseen Quebecin provinssiin. Se muodostuu Line 9A – ja 9B -putkista.
• Putken varrella on paljon viljelymaita, ekosysteemiltään rikkaita alueita sekä jokia, järviä ja pohjavesivarastoja. Noin 9 miljoonaa ihmistä asuu 50 kilometrin säteellä putkesta, mukaan lukien 18 alkuperäiskansaa.
• Vuosina 2012–2015 kansallinen energiakomitea myönsi yhtiölle luvat kääntää öljyn kulkusuunta lännestä itään, lisätä putken kapasiteettia ja kuljettaa öljyhiekasta jalostettua öljyä. Hankkeen vastustajat ovat huolissaan putken turvallisuudesta.
• Putken historian aikana on tapahtunut 35 vuotoa.
Öljyn kuljettamiseen liittyviä riskejä
• Kanadassa tapahtuu vuosittain satoja öljyvuotoja, joista noin 17 % on peräisin öljyputkista. Yksittäisen öljyputkivuodon suuruus on keskimäärin 4 tonnia.
• Öljyhiekasta tuotettu öljy on raskaampaa ja syövyttävämpää kuin tavallinen öljy. Useat tahot ovat arvioineet, etteivät perinteisen raakaöljyn ja/tai maakaasun kuljettamiseen suunnitellut putket sovellu tämäntyyppisen öljyn kuljettamiseen.
• Perinteisen raakaöljyn tavoin öljyhiekasta jalostettu öljy kelluu vedessä jonkin aikaa. Se kuitenkin vajoaa pohjaan ajan kanssa, mikä vaikeuttaa puhdistustöitä onnettomuuden sattuessa.
• Myös muihin öljynkuljetusmuotoihin liittyy riskejä. Quebecin provinssissa sijaitsevassa Lac-Méganticin kaupungissa tapahtuneessa öljyjunaonnettomuudessa kuoli 47 ihmistä vuonna 2013.
Lähteet:
Earthjustice http://earthjustice.org/our_work/cases/2009/tar-sands-and-the-alberta-clipper
IPCC https://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg3/en/ch4s4-3-1-4.html
National Energy Board http://www.neb-one.gc.ca/pplctnflng/mjrpp/ln9brvrsl/index-eng.html
Natural Resources Canada https://www.nrcan.gc.ca/sites/www.nrcan.gc.ca/files/energy/files/pdf/EnergyFactBook2015-Eng_Web.pdf
Union of Concerned Scientists http://www.ucsusa.org/clean-vehicles/all-about-oil/what-are-tar-sands#.V_GEzIV96C4
Winston Revie, R. (2015). Oil and Gas Pipelines: Integrity and Safety Handbook.
Teksti: Janica Anderzén
Kuva: Sophie Sanniti
