Brasilian presidentti Dilma Rousseff on perunut lokakuulle suunnitellun valtiovierailun. Matkan peruminen on vastalause Yhdysvaltain Brasiliassa harjoittamalle vakoilulle. Roussef on vaatinut julkista anteeksi pyyntöä, johon USA:n hallitus ei ole suostunut. Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto NSA on vakoillut Brasiliaa ja brasilialaisia yrityksiä sekä seurannut presidentin ja hänen läheisten avustajiensa välistä yhteydenpitoa.

Heinäkuussa Bolivian presidentin Evo Moralesin Moskovasta lähtenyt kone pysäytettiin Euroopassa. Viranomaiset vaativat lupaa tutkia presidentin kone, jonka kyydissä epäiltiin olevan tietovuodosta vastuussa ollut CIA:n entinen työntekijä Edward Snowden. Moralesia pidettiin Wienin lentokentällä 14 tunnin ajan. Valtion päämiehen pysäyttäminen ja koneen tutkiminen on kansainvälisen oikeuden vastaista. Latinalainen Amerikka on ollut välikohtauksesta raivoissaan.

Snowdenin mukaan USA pääsee käsiksi lähes kaikkeen sähköiseen viestintää koko maailmassa. Hänen mielestä se on uhka yksityisyydelle ja demokratialle. NSA:lla on pääsy suurimpien internetyritysten (Google, Gmail, Youtube, Yahoo, Facebook, Microsoftin Hotmail ja Skype, Apple, AOL Mail, Paltalk) tietokantoihin. Niistä se pystyy louhimaan irti tietoja käyttäjien sähköposteista, valokuvista, puheluista, ääni- ja videoviesteistä. NSA on vakoillut myös YK:ta ja Euroopan Unionia.

EU:n siviilivakoilun päällikkö Ilkka Salmen mielestä on perusteltua, että viranomaiset saavat Suomessa lisää oikeuksia torjua rikollisuutta ja terrorismia. Tavallisen ihmisen kannalta nettirikollisuus on Salmen mukaan suurempi uhka kuin viime aikoina paljastuneet tiedot Yhdysvaltain laajasta verkkovakoilusta. Salmi ei nostaisi Snowdenia sankarijalustalle. Hänen mielestä työntekijän, jolle on uskottu salaista tietoa, tulee se myös salassa pitää. Salmen mukaan Snowdenin paljastama tieto ei ollut mitään niin ihmeellistä, että se kannatti vuotaa.

Lisää: Ilkka Salmen haastattelu YLE:n Ykkösaamussa.