Yleisradio on tuottanut Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan ajattelijoiden näkemyksiin perustuvaa radio-ohjelmasarjaa neljännesvuosisadan. Maaliskuun 14. päivänä julkistettiin Rauhanpuolustajien julkaisema, Peik Johanssonin toimittama, radio-ohjelman parhaista paloista koottu teos Kolmannen maailman puheenvuoroja. Yleisradion Isossa Pajassa järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat Johanssonin lisäksi teoksen tuottaja Juha Kulmanen, kehitysministeri Heidi Hautala, toimittaja Liisa Liimatainen, valtiotieteiden tohtori Jussi Raumolin, filosofian tohtori Tapio Tamminen sekä toimittaja Antti Halinen. Kirjan esittely on nähtävissä myös verkkokaupastamme.

Toimittaja Peik Johansson kertoi Kolmannen maailman puheenvuoroja -radio-ohjelman taustasta: Ohjelma sai alkunsa syksyllä 1987. Se perustettiin kertomaan valtamediaa syvällisempää tietoa kehitysmaista, joista uutisointi oli usein varsin kielteistä ja antoi todellisuutta toivottovamman kuvan kolmannen maailman tilasta ja asukkaista. Tärkeänä pidettiin sitä, että haastateltavat ovat itse Etelän edustajia, mikä oli ohjelmaa perustettaessa uutta. Ohjelmalla tehdään yhä uraauurtavaa työtä.

Malin sisällissodasta alustuksen pitänyt valtiotieteiden tohtori Jussi Raumolin painotti konfliktin uskonnollista ulottuvuutta: hänen mukaansa suufilaisuus, islamin mystinen suuntaus, on ollut perinteisesti vahvassa asemassa Malissa. Lisäksi tuaregit ovat berbereiden ohella Pohjois-Afrikan harvoja alkuperäiskansoja, jotka ovat säilyttäneet oman kielensä islamin levittäydyttyä alueelle. Hänen mukaansa konfliktissa on etnisyyden ohella kyse islamin valtavirran sunnalaisuuden sekä suufilaisuuden välisestä ristiriidasta. Hän korosti, että islam on levittäytynyt Senegalista Indonesiaan, ja siitä on monia muotoja. Lähi-idän alueen islamilaisuus on vain yksi monista
sen muodoista.

Toimittaja Liisa Liimatainen puolestaan käsitteli puheessaan Saudi-Arabian vaikutusta islamiin. Liimataisen mukaan jo maan syntyhistoria kertoo vastakkainasettelusta: Saudi-Arabian valtio sai alkunsa, kun 1700-luvulla Muhammed ibn al-Wahhab perusti myöhemmin wahhabilaisuutena tunnetun vanhoillisen uskonlahkon, ja jo tuolloin ilmeni ristiriitaisuuksia. Al-Wahhab näki islamilaisuuden muualla etääntyneen kauas alkuperäisestä ajatuksestaan. Kylmän sodan aikana kehitystä on edesauttanut Egyptistä ja Syyriasta Saudi-Arabiaan paenneiden koulutettujen muslimiveljeskunnan jäsenten maahantulo. Liimataisen mukaan pidemmällä tähtäimellä kuitenkin myös Saudi-Arabiassa nykytilanne on kääntymässä itseään vastaan, mikä näkyy muun muassa Saudi-Arabiassa tapahtuneista terrori-iskuista.

Kehitysministeri Heidi Hautala alusti Suomen kehitysyhteistyön tavoitteista 2010-luvulla. Hän panotti avun tärkeyttä, mutta samalla korosti sitä, että pitkällä tähtäimellä tarkoituksena on auttaa maita pääsemään eroon apuriippuvuudesta tai ainakin vähentämään sitä. Hautala painotti lisäksi, että syrjäytyneisyys, köyhyys ja muut
sosiaaliset ongelmat ovat levinneet myös nk. kehittyneisiin maihin, minkä vuoksi kehityksen mittarit tullaan ottamaan käyttöön yhtäläisesti ympäri maailman. Suomen kehitysyhteistyön tärkeitä toiminta-alueita ovat oikeuslaitoksen sekä kansalaisyhteiskunnan kehittäminen, joista jälkimmäinen on nykyisin mainittu suoraan osana Suomen kehitysyhteistyöstrategiaa.

Filosofian tohtori, antropologi Tapio Tamminen käsitteli puheenvuorossaan nykypäivän Intiaa. Hänen mukaansa maa on kohtaamassa suuria haasteita, sillä vaikka sen talous on kasvanut nopeasti, maa on sosiaalisessa kehityksessä jäänyt jälkeen paitsi Kiinasta, jopa myös selvästi köyhemmistä naapurimaistaan kuten Bangladeshista ja Nepalista. Erääksi syyksi hän arvioi maan kastijärjestelmän voiman etenkin maan pohjoisosissa, joka osavaltiot ovat selvästi köyhempiä kuin eteläisten osavaltioiden.