TYÖPAIKKOJEN RAUHANTOIMIKUNTA: Syyrian sota käännekohdassa?


[rapu] KarimMaicheKouvola (04.05.16)Syyrian sisällissodan syttymiselle löytyy monta taustatekijää. Väitöskirjatutkija Karim Maiche Tampereen yliopistosta uskoo, etteivät maan levottomuudet monista epäkohdista huolimatta olisi puhjenneet ilman Tunisiasta käynnistynyttä “arabikevättä”. Syyrian sotaa käsiteltiin rauhanpäivillä yhdessä viidestä teemaryhmästä.

Syyrian sota on jatkunut viisi vuotta. Niin sanotun arabikevään luoma illuusio vapaudesta ja demokratiasta on jo kauan sitten vaihtunut kärsimysnäytelmäksi. Venäjän aloittamat ilmaiskut Syyriassa ovat vaihteeksi avittaneet maan presidentti Bashar al-Assadin hallituksen joukot niskan päälle. Ovatko sodan ratkaisuvaiheet käsillä?

Karim Maichen mukaan Lähi-idän nykyinen valtiojärjestelmä syntyi ensimmäisen maailmansodan poliittisessa todellisuudessa. Britannia ja Ranska jakoivat Lähi-idän omien etupiiriensä mukaisesti keinotekoisiin kansallisvaltioihin. Rajat vedettiin kansanryhmistä ja uskontokunnista piittaamatta salaisessa Sykes–Picot-sopimuksessa vuonna 1916. Sopimus konkretisoitui neljä vuotta myöhemmin San Remon konferenssissa.

Koko 1900-luvun ajan Lähi-idän hauraita valtioita varjostivat vallankaappaukset, arabimaiden keskinäiset ideologiset ja valtioiden väliset kiistat. Vuonna 1946 itsenäistynyt Syyria koki pelkästään vuonna 1949 kolme aseellista vallankaappausta. Arabisosialistinen Baath-puolue otti vallan vuonna 1963, ja nykyisen presidentin Bashar al-Assadin isä Hafez nousi maan johtoon vuonna 1970. Isänsä kuoltua vuonna 2000 valtaan noussut Bashar lupasi uudistuksia ja poliittisia vapauksia. Uudistukset kuitenkin pönkittivät pikemminkin vauraan kaupunkieliitin asemaa köyhemmän maaseutuväestön kustannuksella.

Syyrian sota

Syyrian sisällissodan syttymiselle löytyy monta taustatekijää. Maiche uskoo, etteivät maan levottomuudet monista epäkohdista huolimatta olisi puhjenneet ilman Tunisiasta käynnistynyttä “arabikevättä”. Levottomuudet eskaloituivat nopeasti avoimeksi aseelliseksi konfliktiksi Assadin yrittäessä tukahduttaa kapinat voimaa käyttämällä. Nyt kuolleita on YK:n arvion mukaan 250 000, maan sisäisiä pakolaisia 7,6 miljoonaa ja kansainvälisiä pakolaisia noin neljä miljoonaa. Sodan henkisiä kärsimyksiä ja taloudellisia menetyksiä on mahdotonta mitata.

Sotaa Syyriassa käydään ainakin neljällä tasolla: paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä. Maiche esitti videon avulla, kuinka sisällissodan rintamalinjat ovat muuttuneet viiden vuoden aikana. Syyrian sisällä toimii satoja aseellisia ryhmittymiä. Assadin hallinto on saanut tukea Iranilta, Irakin shiialaiselta hallinnolta ja Libanonin Hizbollahilta sekä viime aikoina myös Egyptin hallinnolta. Oppositioryhmittymiä ovat tukeneet Saudi-Arabia Arabian niemimaan liittolaisineen sekä Turkki. Suurvalloista Venäjä ja Kiina ovat antaneet tukensa Assadille, kun taas Yhdysvallat eurooppalaisine liittolaisineen ovat pyrkineet kaatamaan Assadin hallitusta.

Venäjän viime syksynä aloittamat ilmaiskut ovat auttaneet Assadin hallintoa, ja pian edessä saattaa olla opposition tärkeimmän kaupungin Aleppon takaisin valtaaminen. Maiche pohti Syyrian kurdien roolia taistelussa maan pohjoisosissa. Mikäli kurdit eivät saisi tukea niin sanotulta länneltä, ne saattaisivat kääntyä Venäjän puoleen. Edessä voi olla sodan käännekohta. Kestää silti vielä pitkään ennen kuin Syyria toipuu verisestä sisällissodasta. Sodan lopettamisesta on kuitenkin turha haaveilla niin kauan kuin aseet puhuvat.

Anu Harju
Kuva: Toivo Koivisto

Karim Maiche puhui Ay-väen rauhanpäivillä 16.1.2016 Kouvolassa.