Keski- ja Etelä-Eurooppa ovat viime kesänä kärsineet poikkeuksellisen kovasta helteestä. Syy on selvä. Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Helteet ja äärimmäinen kuumuus sekä niihin liittyvä kuivuus eivät vain vaaranna ruokaturvaa tai aiheuta metsäpaloja, ne uhkaavat myös ihmisten terveyttä varsinkin, kun ilma on kosteaa.
Ensi talvena tilannetta pahentaa vielä erityisen voimakas sääilmiö El Niño. Sen synnyttämän kuumuuden, tulvien, maastopalojen ja kuivuuden on ennakoitu aiheuttavan jopa 450 000 ihmisen kuoleman Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Kaliforniaan on jo julistettu hätätila El Niñon takia.
Pahimmillaan kuumuus johtaa väsymykseen, voi aiheuttaa lämpöhalvauksen ja lisätä sydänsairauksien riskiä. Erityisen vaarallisia kuumat säät ovat vanhoille ikäluokille, mutta eniten kuumuudelle altistuvat ne, jotka työskentelevät pelloilla tai muuten avoimen taivaan alla. Vaikka kuivuus ei veisi satoa, voi käydä niin, että kestämättömien työolosuhteiden takia sitä ei pystytä korjaamaan.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n raportin mukaan kuumuudesta kärsivien työntekijöiden määrä on jatkuvasti kasvanut ilmastonmuutoksen edetessä. Maailmanlaajuisesti kuumassa työskentelystä kärsii 70 prosenttia työvoimasta. Vaikein tilanne on Afrikassa.
Kuumuus voi pahimmillaan fyysisten terveysongelmien lisäksi aiheuttaa kasvavia mielenterveysongelmia ja lisätä itsemurhien riskiä niiden kohdalla, joiden toimeentulo on uhattuna kuumuuden ja kuivuuden takia. Kuumuus vaikeuttaa myös keskittymistä työtehtäviin ja lisää onnettomuusriskiä. Se vaikeuttaa palautumista fyysisten ponnistusten jälkeen.
Äärimmäinen kuumuus tekee työskentelyn raskaaksi ja terveydelle haitalliseksi hyväkuntoisillekin ihmisille. Ilmastoinnilla voidaan säädellä lämpötilaa sisätiloissa ja koneiden ohjaamoissa, mutta työskentely avoimen taivaan alla tulee kuumuuden takia erittäin vaikeaksi ja työn tuottavuus laskee. Maatyöläiset voivat etsiä ulkona varjoja puiden alta, mutta tästäkään ei enää ole paljon apua, jos lämpötila nousee 40 asteeseen tai sen yli.
Työsuojelumääräyksillä voidaan rajoittaa kuumassa työskentelyn aikaa, mutta jos on mahdotonta päästä viileämpään tilaan, ei tästäkään ole apua. Työntekijöille voidaan rakentaa varjoisia suojia ja tärkeää on myös, että tarjolla on puhdasta vettä. Suomessa lämpökuorman takia taukoja täytyy pitää, kun lämpötila ylittää 28 astetta.
Rikkaat voivat paeta kuumuutta talojensa ilmastoituihin tiloihin mutta köyhät eivät. Ne, joilla ei ole ilmastointia, eivät voi välttää kuumuutta siirtymällä toisille seuduillekaan, koska kuumuus ja kuivuus voi koetella hyvin laajoja alueita. Kun myös yöllä on kuuma, on lepääminen vaikeaa. Kuumuus lisää siten eriarvoisuutta ja kuormittaa eniten niitä, joiden tulot ovat alhaiset. Köyhillä ei ole mahdollisuutta olla työskentelemättä kuumissa olosuhteissa, koska heillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla poissa töistä. Jokaisen päivän palkka tarvitaan, kun ollaan lähellä toimeentulon minimiä.
Ilmastointi lisää energiankulutusta; näin se lisää myös niitä päästöjä, jotka kuumuuden ovat aiheuttaneet.
ILO:n arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä menetetään maailmanlaajuisesti kuumuuden takia noin 4 prosenttia työpaikoista verrattuna vuoteen 2019.
Kuumuuden takia epätoivoisten ihmisten on pakko lähteä liikkeelle. Tänä päivänä kehitysmaat ovat vastaanottaneet enemmän pakolaisia kuin teollisuusmaat.
Arviot tulevista ilmastopakolaisista vaihtelevat miljardista ihmisestä pariin sataan miljoonaan. Nämä ennakoinnit ovat pelkkiä arvailuja, joilla halutaan herätellä ihmisiä tajuamaan ongelman laajuus. Todennäköistä kuitenkin on, että pahimmassa tapauksessa tullaan puhumaan pikemminkin sadoista kuin kymmenistä miljoonista ihmisistä maailmanlaajuisesti.
Pakolaisvirtoihin on monia eri syitä. Ihmiset lähtevät liikkeelle väkivaltaisten konfliktien takia tai niiden pelossa, köyhyyttä pakoon tai elinympäristöä heikentävien muutosten takia. Pakolaiset voivat palata takaisin kotiseuduilleen, jos tilanne kotimaassa rauhoittuu ja on kysymys yksittäisistä luonnonkatastrofeista, kuten tulvista tai ohimenevästä kuivuudesta.
Nykyiset asuinalueet ovat syntyneet niin kuumuuden kuin merenpinnan nousun suhteen paikkoihin, joissa sään ääri-ilmiöitä on voitu vielä sietää. Ne voivat silti sijaita paikoissa, joissa melko vähäinenkin lämpötilan nousu tekee ne asuinkelvottomaksi jopa nopeammin kuin meren pinnan nousu.
Ilmastonmuutos aiheuttaa näin pitemmällä aikavälillä elinympäristössä pysyviä muutoksia, jotka saattavat tehdä siitä kokonaan elinkelvottoman. Tällöin ihmiset eivät enää voi palata entisille asuinsijoilleen, vaan he joutuvat jäämään tai heidät pakotetaan jäämään pakolaisleireille tai etsimään itselleen uuden elinympäristön. Suuret määrät pakolaisia voivat aiheuttaa konfliktien leviämisen naapurimaihin. Syntyy pahimmassa tapauksessa lisää hajonneita valtioita ja rosvojoukkojen ja terroristien hallitsemia alueita. Kuumuus voi osoittautua jopa vakavammaksi ja nopeammin vaikuttavaksi turvallisuusuhaksi kuin merenpinnan nousu.
Kirjoittaja on professori ja ympäristöneuvos (eläkkeellä).
Lähteet:
UNDRR, United Nations Office for Disaster Risk Reduction( 2026) Addressing the impacts of extreme heat to labour.
ILO, International Labour Organization (2026) Heat at work: Implications for health and safety.
...meillä on pieni toivomus. Rauhanpuolustajat julkaisee aineistonsa verkossa kaikkien luettavaksi ilmaiseksi. Toimintamme rahoitus perustuu jäsenmaksuihin ja jäsentemme maksamiin tukimaksuihin. Liity sinäkin tukijoukkoihimme! Jäsenmaksun suuruus on 25 €. Maksamalla saat myös Rauhanpuolustaja-lehden kotiisi 4–5 kertaa vuodessa, ja loppuvuodesta postitamme aina seuraavan vuoden Solidaarisuuskalenterin lehden mukana.
Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti täällä.
