Pekka Visuri, maanpuolustuskorkeakoulun professori, julkaisi äskettäin kirjan Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat. Talvi- ja jatkosodasta on kirjoitettu Suomi-näkökulmasta tuhansia julkaisuja, mutta vähemmän sitä on käsitelty osana toisen maailmansodan poliittisia tapahtumia, suurvaltojen johtamien liittoumien muodostamisia ja valtiojohtajien opportunistista pelaamista omien ja muiden kansojen kustannuksella.

Kirjan päähenkilöt on kuvattu usein rauhanteon uhreina. Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä ja Mannerheim pakeni Sveitsiin syytteitä peläten.

Visurin mukaan ei ole kuitenkaan syytä spekuloida sillä, kumpi sodan johtajista teki suuremman uhrauksen Suomen hyväksi. Suurimmat uhraukset joutuivat tekemään ne lähes 90 000 kuollutta ja sadat tuhannet haavoittuneet ja traumatisoituneet suomalaiset sekä heidän perheensä. Ja silti, maailmansodan mittakaavassa Suomi pääsi vähällä.

Visurille Suomen ja Saksan liittolaisuus on tosiasia eikä erillissodasta vanhassa mielessä voida puhua. Pohjois-Suomi oli ollut sodan alusta asti saksalaisten komennossa. Vahvin kirjallinen sitoumus oli presidentti Rytin Hitlerille antama vakuutus kesällä 1944 siitä, että Suomi taistelee Saksan rinnalla loppuun asti. Tämän jälkeen, pitääkseen Suomen taistelukykyisenä, Saksa antoi Suomen etelärintamalle Kannaksella aseita, taisteluhävittäjälaivueen, Itämeren laivaston tuen ja erikoisjoukkoja. Lännen reaktio Rytin vakuutukseen oli se, että Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Suomen kanssa ja Ruotsi kieltäytyi jatkamasta rauhanvälitystä.

Kaikki eivät kuitenkaan edelleenkään sulata Suomen määrittelemistä Saksan liittolaiseksi. Pelätään, että se johtaisi "sodan oikeaa tulkintaa" tuntemattomia ajattelemaan, että Suomi olisi ollut läheisemmässäkin tekemisessä natsi-Saksan kanssa. Erillissodan tulkintaan juuttuneille Visuri muistuttaa Saksan toisen maailmansodan aikaisen Suomen suurlähettiläs Wipert von Blücherin kuvanneen Suomen ja Saksan aseveljeyttä siten, että suursodan oloissa "verisitein vahvistettu aseveljeys" oli sisällöltään voimakkaampi liittolaissuhde kuin tavanomainen, valtiosopimuksin kirjoitettu "poliittinen liitto".

Markku Kangaspuro

Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.