Rauhankasvatus­neuvola 23: Rakasta ja kärsi, mutta älä unhoita

Rauhankasvatus­neuvola 23: Rakasta ja kärsi, mutta älä unhoita

Rauhankasvatus on hieno sana, jota ei ole syytä hylätä, vaikkei se ole ollutkaan muodissa sitten 1980-luvun. Sitä paitsi jokaisen meistä on hyvä harjoittaa rauhankasvatusta aina kun tilaisuus tarjoutuu. Neuvolan tätinä toimii opettaja Hanna Niittymäki.

 

Asuttamamme pallo on menossa kohti tuhoa. Aika harva kai enää ajattelee, etteikö ihmislajike heiluisi tuon tuhon pääarkkitehtina. Tätä kirjoittaessani Amazon palaa ja Greta Thunberg on purjehtimassa Yhdysvaltoihin ilmastokokoukseen.

Kesälukemiseni professori Veli-Matti Värrin kirja Kasvatus ekokriisin aikakaudella aiheutti minussa sekä kauhua että pilkahduksia toivosta. Yritän nyt tähän tiivistää noita viisauden sanoja. Ensin välitän kirjan tarjoamia ajatuksia siitä, miksi kaikki on niin armottoman väärin, ja sitten pohditaan edellytyksiä ekologisemmalle aikuisuudelle.

MAAPALLO TUHOUTUU, KOSKA

  • …ihmiskunta käyttäytyy kuin se omistaisi maailman. Tellus on pelkkä ihmislajin resurssivarasto.
  • …maailman on vallannut psykokapitalismi, jossa ihmismieltä muokataan tuotantoelämän vaatimuksien mukaiseksi.
  • …talouden ylivallan seurauksena kilpailua on alettu arvottaa yhteiskunnallisen elämän perusperiaatteena.
  • …kilpailun maailma ei luo yleistahtoa eikä moraalisia luonteenhyveitä, joita tarvittaisiin sekä ihmiselle että luonnolle tuhoisan elämänmuotomme muuttamiseksi.
  • …vaikka entisaikaan kieltäymys kuului kunnon ”luterialaisen” elämän perusperiaatteisiin, nykyinen kulutuskapitalismi ei odota eikä lykkää nautintoa.
  • …mässäilevässä ylikulutuksessa tulevaisuutta eletään velaksi.
  • …sosiaalisaation instituutiot varhaiskasvatuksesta yliopistoon ovat sitoutuneet kilpailukykyä ja tuottavuutta parantaviin tavoiteohjelmiin.
  • …öljyn mahdollistamat asiat kuten liikkuminen paikasta toiseen edesauttavat ihmisen katteetonta vapauden tunnetta.

EKOLOGINEN AIKUISTUMINEN EDELLYTTÄÄ,  

  • …että tulee tietoiseksi omasta vastuustaan ja pyrkii siten säätelemään omia halujaan ja pyyteitään.
  • …että tärkein päämäärämme on kriittisen arvotajunnan kehittäminen. Sellaisen tajunnan osia ovat esimerkiksi kohtuullisuus, lempeys ja vastuullinen luontosuhde.
  • …että pyristellään irti ajatuksesta, että ihmiselämän tarkoitus olisi kuluttaminen ja kilpailu.
  • …että pyritään irtautumaan tuotemaailmasta ja kehittämään uudenlaista kuvittelukykyä matkalla kohti vastuullisempaa maailmankuvaa.
  • …että lisätään tietoa ja ymmärrystä empatian variaatioista ja pyritään aktiivisesti laajentamaan omaa empatian piiriä.
  • …että ylitetään ihmiskeskeisyys ja laajennetaan myötätuntoisuutta ja vastuunottoa myös ei-inhimilliseen luontoon.
  • …että aletaan purkaa kulutuskeskeisiä halujamme ja pyritään löytämään uusia kohteita niille, koska ihminen on kuitenkin keskeisesti haluolento. Esimerkiksi muiden olentojen ja eliöiden rakastaminen olisi suositeltavaa halujen suuntaamista!

Lähdelukemisto, jota vapaasti tulkittu: Veli-Matti Värri, Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Vastapaino, 2018)