Eurooppaa uhkaa uusi kylmä sota. Usein katsotaan edellisen kylmän sodan päättyneen Neuvostoliiton hajoamiseen lähes 25 vuotta sitten. Taaksepäin katsoen voidaan ehkä kritisoida eurooppalaisia päättäjiä siitä, että he eivät käyttäneet hyväkseen noita vuosia. Konfliktien siemenet jätettiin rauhassa itämään.

Suuri yleisö ja rauhanliikekin uinahtivat ruususen uneen. Berliinin muurin murruttua kuviteltiin ehkä molemmin puolin vanhaa jakolinjaa, että tästä eteenpäin leijonat ja lampaat laiduntavat sulassa sovussa uudessa uljaassa Euroopassa. Unelman toteuttaminen olisi kuitenkin vaatinut aktiivista työtä. Varsovan liiton purkautuminen ei johtanut laajempaan aseistariisuntaan. Päinvastoin, Neuvostoliitolle annetuista suullisista lupauksista huolimatta sotilasliitto Nato laajeni itäiseen Eurooppaan Venäjän rajoille, ja aseidenriisunta-aloitteet jäivät taka-alalle.

Edellisen kylmän sodan aikana eli vielä unelma Itämerestä rauhan merenä ja Pohjolasta ydinaseettomana. Sen jälkeen näiden ajatusten esittäjiä on pidetty lähinnä menneisyydessä elävinä jälkisuomettuneina haihattelijoina. Valitettavasti 90-luvun alussa avautunut otollinen tilaisuus näiden aloitteiden edistämiseksi hukattiin. Venäjän hetkellisen heikkouden takia maan sotilaallinen läsnäolo Itämeren alueella oli hyvin vaatimaton. Tätä olisi voinut käyttää hyväksi alueen demilitarisoinnin edistämiseksi kansainvälisillä sopimuksilla. Valitettavasti näin ei käynyt, ja olemme ajautumassa uuteen varustelukilpailuun.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta Helsingin sopimuksen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätösasiakirjan allekirjoittamisesta. Suomen isännöimässä kokouksessa syntynyt sopimus oli lähtölaukaus liennytyksen ajanjaksolle. Nyt aika olisi kypsä Suomelle jälleen kerran olla aktiivinen ja tehdä aloite varustelukierteen välttämiseksi ja sodanuhan hälventämiseksi.

Pysyvien ja perustavaa laatua olevien muutosten aikaansaanti rauhantyössä on hidasta. Rauhankasvatus on helposti unohtuva ja huomaamaton mutta tärkeä väline kasvussa ihmisyyteen. Lehden välissä olevassa Maailmankoulu-liitteessä on käytännön vinkkejä rauhankasvatuksen toteuttamiseen koulujen arjessa. Julisteenakin toimiva irrallinen liite on helppo myös kiikuttaa lähikoulun opettajille tutustuttavaksi.

Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.