Pohjoismaiset rauhankeskustelut Degerforsissa

Pohjoismaiset rauhankeskustelut Degerforsissa

Sain ystävällisen kutsun osallistua pohjoismaisiin rauhankeskusteluihin, jotka pidettiin elokuussa Ruotsin Värmlannin Degerforsissa. Folket i Bild – kulturfront (FiB) on järjestänyt näitä keskusteluja jo viisi vuotta. FiB on puolueisiin sitoutumaton, anti-imperialistinen järjestö sanan­ ja painovapauden sekä kansan kulttuurin puolesta.

Seminaarin tavoite oli tutkia, miten lähialueidemme ja kaukaisemmatkin tapahtumat vai­ kuttavat Pohjoismaiden ja Euroopan turvallisuuteen. Tästä ja kansain­ välisen oikeuden näkökulmasta tarkasteltiin isäntämaasopimusten ja sotaharjoitusten perusteella lisääntynyttä Naton toimintaa lähialueilla, vallankaappausta ja sisällissotaa Ukrainassa, Krimin liittämistä Venäjään, Syyrian sotaa sekä maidemme osallistumista Ranskan toimintaan Malissa.

Saimme kuulla kansalaisjärjes­ töjen ja ­verkostojen nimekkäiden edustajien alustuksia, heidän joukossaan esimerkiksi Jan Myrdal. Keskustelimme alustusten herät­ tämistä ajatuksista pienryhmissä, ja lisäksi meitä valmennettiin dialogiin.

Kolmen päivän seminaari oli innostunut ja aktiivinen. Krimistä todettiin, että Venäjä rikkoi kansainvälistä oikeutta. Seminaarin osanottajien tulkinnan mukaan teko ei sen sijaan ollut aggressiivinen. Odessassa 2.5.2014 tehtyä verilöylyä vaadittiin selvitettäväksi. Odessassa uhrien äidit ajavat sen tutkimista, ja kansainvälinen rauhanliike tukee laajalti heitä.

Pienryhmämme aihe oli Pohjoismaiden rauhanjärjestöjen yhteistyö. Kysymys Itämeren tilanteesta nousi esille. Sovittiin projektista luoda Itämerestä rauhan meri. Siihen kuuluisi muun muassa Bornholmin ja Gotlannin saarten militarisoinnin vastustaminen sekä Ahvenanmaan pitäminen demi­litarisoituna jatkossakin. Tähän Itämeri­-projektiin osallistuisivat lähinnä sen ympärillä asuvat rauhanaktiivit.

Kalottialueella olisi vastaavaa toimintaa. Jos joku etelästä haluaa osallistua pohjoiseen toimintaan, hän on tervetullut, ja myös toisin päin, mutta ideana on toimia poikittain yhteispohjoismaisesti, kuten myös sotilaalliset viritykset tapahtuvat. Mahdollisuuksien mukaan luodaan myös yhteyksiä Venäjään ja Baltian maihin.

Saimme avoimen kutsun Tukholmaan 4.2.2017 järjestet­tävään seminaariin teemalla Pohjoismaat rauhanvyöhykkeeksi.

Pyydetty puheenvuoroni koski Suomen toimintaa Nato-­jäsenyyttä vastaan. Myös muiden pohjois­maiden edustajat kertoivat omasta toiminnastaan. Kaikkialla on sama ongelma: on vaikeaa aktivoida ihmisiä. Ruotsissa rauhanjärjestö­ jen edustajat tekevät yhteistyötä Ei Nato-­jäsenyydelle! ­-verkostossa, jolla on selkeä toimintarunko.

Kerroin omasta kokemuksestani siitä, että ihmiset ovat kauhuis­saan iltapäivälehtien lööpeissä esiintyvästä ”Venäjän uhasta”, ja että kannattaa mennä kaduille jakamaan lentolehtisiä ja adresseja, jotta saa keskustelua aikaan. Toin myös esille eri rauhanjärjestöjen yhteistyön tärkeyden, jotta luotai­siin laajaa kansalaismielipidettä. Presidenttimme sai kiitosta siitä, että hän oli kutsunut Venäjän presi­dentin Suomeen neuvottelemaan.

Kerstin Tuomala

Rauhanpuolustajien Lapin piirijärjestö