Pääkirjoitus: Vaalit – toisaalta ja toisaalta

Pääkirjoitus: Vaalit – toisaalta ja toisaalta

Eduskuntavaalien tulos on rauhanliikkeen näkö­kulmasta kimurantti, eikä tulevasta hallituspohjasta eikä -politiikasta ole tätä kirjoitettaessa vielä aavistustakaan.
Nähtäväksi jää, riittääkö vaaleissa selkeästi lisäpaikkoja lunastaneiden sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja ­vihreiden kantti reivata Suomen kurssia rauhanomaisemmille uomille, mikäli hallitusvastuu kutsuu. Muutama selkeä toive hävittäjähankinnan uudelleenharkinnan lisäksi olisi helppo nimetä. Eikä kyse ole kovinkaan radikaaleista tai hankalasti perusteltavista linjauksista.
Ensinnäkin Suomen tulisi allekirjoittaa ja ratifioida jo yli 120 maan hyväksymä ydinasekieltosopimus. Pitkään taka-askeleita ottaneessa ydinaseriisunnassa tarvitaan edistystä. Suomi kannustaisi näin myös Ruotsin hallitusta ratifioimaan hyväksymänsä sopimus, mikä lisäisi toivottavasti painetta myös muissa Pohjoismaissa ottamaan askeleita kohti ydinaseetonta pohjolaa.
EU:n selkeä linjaus Krimin alueen tuotteiden kieltämisestä pitäisi laajentaa koskemaan myös Israelin Länsirannan siirtokunnista sekä Marokon miehittämän Länsi-Saharan alueelta tulevia tuotteita. Esimerkiksi SDP on linjannut jo vuonna 2014, että se toimii kieltojen saamiseksi siirtokuntatuotteille. Nyt sen totetuttamiseksi saattaa tulla hyvä sauma.
Lisäksi viime hallituskaudella nousi keskusteluun Suomen käymä asekauppa Lähi-idän ihmisoikeuksia loukkaavien valtioiden kanssa. Asevienti Saudi-Arabiaan onkin laitettu jäihin, mutta toisaalta Israelin kanssa on tehty ja suunnitellaan merkittäviä asekauppoja. Olisi tärkeää, että laadittaisiin eettinen ja oikeudellinen arvio, jonka pohjalta voitaisiin muodostaa perusteet vastuulliselle asekaupalle tulevaisuudessa.
Positiivisena voidaan pitää myös sitä, että avoimen militaristinen Sininen tulevaisuus -puolue käytännössä lakaistiin suomalaiselta puoluekartalta. Eduskuntavaaliohjelmassaan sataa hävittäjää 64:n sijaan vaatinut puolue jäi yhden prosentin kannatukseen.
Siniset vaihtuivat uusiin perussuomalaisiin, joiden näkemykset maahanmuutto- ja ympäristökysymyksissä ovat äärimmäisen kaukana rauhanliikkeen edustamista. Puolue ei ole julkistanut turvallisuuspoliittista ohjelmaa sitten vuoden 2015 (jolloin mukana olivat vielä nykyiset siniset), mutta eri kyselyiden mukaan yli puolet kannattajista vastustaa ­Nato-jäsenyyttä. Toisaalta puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä Suomen olisi pitänyt liittyä sotilasliitto Natoon jo 1990-luvulla, mutta nyt hän ei näe sitä ajankohtaiseksi. Nähtäväksi jää, kuinka paljon perussuomalaisten turvallisuuspoliittinen linja tulee poikkeamaan sinisten edustamasta linjasta, olivat he sitten oppositiossa tai hallituksessa.

Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.