Mielipide: Hävittäjähankinnat ja lentämisen vaarallisuus

Mielipide: Hävittäjähankinnat ja lentämisen vaarallisuus

Lentäminen on haitallista ja vaarallista joka puolella maailmaa. Lentäminen ei ainoastaan saastuta ympäristöä ja pilaa ilman laatua, vaan se voi myös tappaa. Ei ainoastaan onnettomuuksissa, koneiden pudotessa. Sotavoimien hävittäjät ovat samalla tehokkaita tappokoneita, jotka kuljettavat ja pudottavat ohjuksia ja pommeja, tuhoavat rakennuksia ja tappavat jatkuvasti siviiliväestöä – alkaen Hiroshimasta 1945, jatkuen Gazassa 2021.

Seuraavat tosiasiat on hyvä pitää mielessä, kun Suomessakin ollaan huolestuneita lentoturismin supistumisesta koronan oloissa ja toisaalta hankkimassa miljardikaupoilla hävittäjiä, todellisia tappokoneita. Tervehdin lentämisen vähenemistä ilolla, esimerkiksi seuraavista syistä:

• Ilmasto ja luonto saastuvat, kun ilmassa kulutetaan valtavat määrät lentopolttoainetta, meluhaitat mukaan lukien.
• Pandemiat, keskuudessamme nytkin riehuva korona, leviävät kautta maapallon juuri hyvätuloisten ihmisten lennellessä sinne sun tänne.
• Lento-onnettomuuksissa, koneiden pudotessa tai räjähtäessä, yleensä lähes kaikki matkustajat kuolevat.
• Lentokoneet ovat huippukalliita saastuttajia, hävittäjät tappokoneina turhakkeita, jotka vievät meilläkin verovaroista valtaosan.
• Lentokoneet ovat haavoittuvia muutenkin, ne ovat suojattomia kaappauksia, terroritekoja ja pommeja vastaan.
• Matkailu avartaa, mutta 10 000 metristä ei erota yksityiskohtia eikä nauti maisemista.
• Wienin (2013) ja Minskin (2021) viimeaikaiset tapahtumat kertovat siitä kuinka lentoliikennettä käytetään jatkuvasti poliittisiin päämääriin.

Minsk, toukokuu 2021

Valko-Venäjä pakotti Ryanairin koneen laskeutumaan toukokuun lopulla vastoin kaikkia kansainvälisiä sopimuksia Minskiin. Kun kone oli laskeutunut, viranomaiset pidättivät oppositioaktivisti Roman Protasevitšin. Välikohtaus on oikeutetusti tuomittu laajasti. EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on vaatinut pakotteita vastuullisille ja Protasevitšin vapauttamista. Samoin Suomen ulkoministeriö ja Yhdysvallat on tuominnut koneen pakottamisen Valko-Venäjälle. USA:n ulkoministeri Anthony Blinken vaati Roman Protasevitšin vapauttamista välittömästi. Oikeutettuja ja välttämättömiä reaktiota, hyvä niin!

Wien, heinäkuu 2013

Poliittinen muisti on tunnetusti lyhyt, mutta muistamme kaiketi myös sen, kun Bolivian presidentti Evo Moralesin kone pakotettiin heinäkuussa 2013 Wienin lentokentälle, koska Yhdysvallat epäili kansalaisaktivisti Edward Snowdenin piileskelevän lentokoneessa. Epäily oli turha ja täyttä politiikkaa. Tähän operaatioon osallistuivat Yhdysvaltojen lisäksi  Espanja, Italia, Ranska ja Itävalta. Bolivian presidentti oli kotimatkalla Moskovan-vierailulta, kun Moralesin kone tutkittiin ja hänet pakotettiin 13 tunnin oleskeluun Wienin lentokentällä. Morales tuomitsi Yhdysvaltojen ja EU-maiden toimet provokaationa koko Latinalaista Amerikkaa kohtaan. Yhdysvallat, EU ja Suomi eivät tuolloin tuominneet kansainvälisten lakien vastaista toimintaa. Ei vaadittu tiukkoja boikottitoimia Yhdysvaltoja vastaan.

Roman Protasevitšia uhkaa Valko-Venäjällä pitkä vankeusrangaistus, jopa kuolemantuomiosta on puhuttu. Samoin Edward Snowdenia uhkaa Yhdysvalloissa pitkä vankeusrangaistus tai jopa kuolemantuomio. Kummatkin ovat paljastaneet oman hallituksensa laajoja ihmisoikeusrikkomuksia, toinen Valko-Venäjällä, toinen USA:ssa ja Natossa. On pakko todeta sekin, että länsimaiden politiikassa tuntuu toimivan orwellilainen kaksois- tai kolmoisstandardi asioita tarkasteltaessa: puhutaan yhtä, ajatellaan toista, tehdään kolmatta. Sananvapautta ja pakotteita tulkitaan omista lähtökohdista, välistä hyvinkin yksisilmäisesti, esimerkiksi juuri Minskin ja Wienin lentokonedraamojen yhteydessä.

Pentti Stranius, Joensuun virallinen Öisinajattelija