Ydinvoimalan reaktoriytimen sulaminen

Viime aikoihin saakka Tšernobylin reaktorin ytimen sulaminen huhtikuussa 1986 oli tuhoisin koskaan tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus. Räjähdys, joka johtui inhimillisestä erehdyksestä ja teknisistä ongelmista, levitti radioaktiivista materiaalia yli koko pohjoisen pallonpuoliskon, teki laajoja maa-alueita asumiskelvottomiksi sukupolvien ajaksi sekä aiheutti tuhansia syöpätapauksia, epämuodostumia, keskenmenoja ja kuolemia ympäri maapalloa. Ydinlaskeuma aiheuttaa edelleen vakavia terveysongelmia tietyillä alueilla Keski- ja Itä-Euroopassa. Tšernobyl toimii viimeisenä varoituksena ydinvoiman käyttöä vastaan.

Historia

Ensimmäinen ydinreaktori Tšernobyliin rakennettiin vuosien 1971 ja 1977 välillä. Vuoteen 1983 mennessä ydinvoimala oli laajentunut ja käsitti neljä reaktoria, jotka tuottivat yhteensä 4 gigawattia sähköä. Läheisessä kaupungissa Pripjatissa asui 18 000 asukasta, joista suurimman osan ydinvoimala työllisti suoraan tai epäsuorasti.

Onnettomuus alkoi järjestelmäkokeen aikana lauantaina 26. huhtikuuta 1986. Tuotannossa ilmaantui äkillinen jännitepiikki, ja kun hätäalasajoa yritettiin, kehittyi vielä voimakkaampi energiapiikki. Tämä rikkoi reaktorin kuoren, mitä seurasi räjähdysten sarja ja grafiittipalo. Voimakas radioaktiivinen savusuihku pääsi nousemaan ilma­kehään. Se ajautui laajalle läntisen Neuvostoliiton ja Euroopan ylle ja satoi alas radioaktiivisena laskeumana. Nämä tapahtumat salattiin väestöltä useita päiviä ja evakuointi alkoi liian myöhään.

Terveys- ja ympäristövaikutukset

Tšernobylin onnettomuuden välittömiä uhreja olivat ne karkeasti arvioiden 800 000 ihmistä, ”likvidaattorit”, jotka auttoivat ytimen sulamisen vaikutusten hillinnässä. Noin 12,5 % heistä on kuollut onnettomuuden jälkeen ja 90 %:lla on todettu säteily­altistukseen liittyviä sairauksia.2

Räjähdys ja tulipalot levittivät radio­nuklideja monen tuhannen kilometrin alueelle. Nieltynä tai hengitettynä ne voivat päätyä elävään kudokseen, jossa ne säteilyttävät ympäröiviä soluja ja aiheuttavat syöpää kuukausien tai jopa vuosien ajan. Vaikutusaika riippuu radionuklidien puoliintumisajasta.

Jodi-131:n tiedetään aiheuttavan kilpirauhassyöpää. Tšernobylin jälkeen kilpirauhassyövän ilmaantuvuudessa todettiin huomattava nousu. On arvioitu, että Tšernobylin onnettomuuden vuoksi yli 15 000 lapselle Euroopassa kehittyy kilpirauhassyöpä heidän eliaikanaan.1 Cesium-137 voi aiheuttaa kiinteitä kasvaimia käytännössä mihin tahansa kudokseen, kun taas strontium-90 kiinnittyy pääasiassa luihin ja on siksi leukemian tärkein aiheuttaja.2 Syöpäsairauksien määrä on lisääntynyt entisen Neuvostoliiton voimakkaasti säteilylle altistuneiden alueiden lisäksi myös esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa. Tutkimus, joka on julkaistu kansainvälisessä International Journal of Cancer -lehdessä, arvioi Tšernobylin aiheuttavan 41 000 ylimääräistä syöpätapausta ja yli 15 000 ylimääräistä syöpäkuolemaa.1 Vastaava nousu voidaan Euroopassa mitata keskenmenojen, epämuodostumien, geneettisten häiriöiden kuten Downin syndrooman, autoimmuunitautien kuten diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuudessa. Katastrofin psyykkisiä, ympäristöön liittyviä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ei voida arvioida läheskään näin hyvin.

Tulevaisuudennäkymiä

Vaurioitunut reaktori on ollut vuodesta 1986 lähtien suljettuna väliaikaiseen sarkofagiin, joka on suunniteltu pitämään reaktorin kuumuus ja säteily sisällään. Uuden sarkofagin tarve on valtava, jotta arviolta 180 tonnia reaktorissa vielä jäljellä olevaa ydinjätettä saadaan pidettyä sisällä. Tällaisen rakennelman hinta kohoaa 1,5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin.

Koska säteily aiheuttaa genomin epävakautta, onnettomuuden täysi vaikutus kehittyy vasta seuraavien kuuden suku­polven aikana.

Lisälukemista

• Tutustu Saksan IPPNW:n ja Society for Radiation Protectionin perusteelliseen tutkimusraporttiin: www.chernobylcongress.org

• Mainio yhteenveto Tšernobylin onnetto­muuteen liittyvistä kysymyksistä ­löytyy: www.ippnw-students.org/chernobyl

Suomentanut Kati Juva

Lähteet: 1. Cardis E ym. Estimates of the cancer burden in Europe of the radioactive fallout from the Chernobyl accident. International Journal of Cancer 119; 1224–1235. 2006 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ijc.22037/pdf • 2. Rosen A. Effects of the Chernobyl Catastrophe – literature review. www.ippnw-students.org/chernobyl/
Chernobyl-Paper.pdf