Ydinkoealue
Neuvostoliiton tekemät ydinkokeet ovat varoittava esimerkki siitä, miten mielivaltaisesti on toimittu harhauttamalla ihmisiä kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Semipalatinskissa tehdyt ydinkokeet ovat jättäneet alueelle jälkensä, joita siivotaan vielä kauan.
Historia
Ainakin kahdeksan valtion tiedetään kokeilleen yhteensä yli kahtatuhatta erilaista ydinlaitetta ydinaseiden kehittämistä varten kymmenissä eri paikoissa ympäri maailman. Vuosina 1945–1980 kaikkiaan 423:n ilmakehässä räjäytetyn pommin yhteistehon on arvoitu olleen noin 545 megatonnia, mikä vastaa teholtaan 43 632:ta Hiroshiman atomipommia. Nämä räjäytykset ovat altistaneet ihmisiä radioaktiivisesta laskeumasta peräisin olevalle säteilylle, jonka vuoteen 2000 mennessä arvioidaan aiheuttaneen 430 000 syöpätapausta ja 2,4 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman.1
Semipalatinskin testausalue sijaitsee Kazakstanin aroilla maan koillisosassa. Lähin asutuskeskus tunnettiin Neuvostoliiton aikana Semipalatinskina, ja sen nimi vaihdettiin Semeiksi vuonna 2007. Noin 19 000 neliökilometrin kokoisella ydinkoealueella Neuvostoliiton asevoimat tekivät ensimmäisen ydinkokeensa vuonna 1949. Kaikkiaan yli neljän vuosikymmenen aikana Neuvostoliitto räjäytti alueella 467 ydin- ja lämpöydinlaitetta, näistä 120 maan päällä tai ilmakehässä ja 347 maan alla. Haittavaikutuksista alueen asukkaille ja ympäröivälle luonnolle ei välitetty.1
Vuonna 1990 Lääkärit ydinsotaa vastaan (IPPNW) -järjestö alkoi tehdä yhteistyötä kazakstanilaisen aktivistin ja runoilijan Olžas Suleimanovin perustaman Nevada-Semipalatinsk-liikkeen kanssa ja järjesti mielenosoituksia ydinkokeita vastaan. Lopulta mielenosoitukset vakuuttivat presidentti Gorbatšovin ja ydinkokeet keskeytettiin. Kun Kazakstan julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, Semipalatinskin ydinkoealue suljettiin ja Neuvostoliitolta peritty, maailman neljänneksi suurin ydinasearsenaali hävitettiin.
Terveys- ja ympäristövaikutukset
Ydinkoealueen sulkemisen jälkeen on tehty useita tutkimuksia säteilyn aiheuttamista terveydellisistä sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuneista haittavaikutuksista. Kenelläkään ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka pahasti alueen maaperä ja pohjavesivarat ovat saastuneet, mutta kyse on tuhansista neliökilometreistä.
Paikallisten viranomaisten mukaan sadat tuhannet ihmiset, joidenkin arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa ihmistä kärsii saastumisesta. Syöpiä, impotenssia sekä mutaatioiden aiheuttamia synnynnäisiä vammoja ja epämuodostumia on diagnosoitu aikuisväestöllä laajasti. Vastasyntyneillä lapsilla on todettu vakavia neurologisia ongelmia ja luuston epämuodostumia. Lisäksi heiltä on muun muassa puuttunut raajoja. Leukemia ja muut verisairaudet ovat yleistyneet.
Vuonna 2008 japanilaisten ja kazakstanilaisten lääkäreiden yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa todettiin Semipalatinskin lähialueiden väestön altistuneen kerralla yli 500 millisievertin säteilyannokselle. Kun ensimmäinen ydinkoe tehtiin alueella elokuussa 1949, eräässä kylässä 90 prosenttia asukkaista altistui vuoden aikana jopa 1 400 millisievertin säteilyannokselle. Saastuneimmilla alueilla kumulatiivisen säteilyannoksen suuruudeksi on arvioitu 2 000 millisievertiä. Tutkimuksessa todettiin, että syöpätapausten (erityisesti keuhko-, vatsa-, rinta- ja kilpirauhassyövät) määrä saastuneimmilla alueilla Koillis-Kazakstanissa on 25–30 % korkeampi kuin muualla maassa. Tutkijat löysivät myös psyykkisiä häiriöitä lapsilta, joiden vanhemmat olivat altistuneet radioaktiiviselle laskeumalle.2
Kazakstanin säteilylääketieteen ja ekologian instituutti raportoi suorista yhteyksistä säteilyaltistuksen ja geenimutaatioiden välillä perheissä, jotka ovat eläneet ydinkoealueen lähistöllä sijaitsevissa kylissä. Väitteitä ovat tukeneet myös britannialaisen Leicesterin yliopiston tutkimukset vuonna 2002. Tutkimusten mukaan Semipalatinskin lähialueilla korkeille säteilyannoksille altistuneilla aikuisilla oli 80 % ja heidän lapsillaan 50 % suurempi todennäköisyys kehittää DNA-mutaatioita kuin tutkimuksessa olleella kontrolliryhmällä.3
Tulevaisuudennäkymiä
Vuonna 2009 YK:n yleiskokous hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman, jossa vaadittiin kansainvälistä yhteisöä auttamaan ja tukemaan Kazakstania tarttumaan ydinkoealueen ongelmiin. Useat YK:n järjestöt, lahjoittajamaat, kansalaisjärjestöt sekä lääketieteelliset ja luonnontieteelliset instituutiot ovat liittyneet mukaan hankkeisiin, joiden tehtävänä on tutkia kattavasti ydinkokeiden perintöä Kazakstanissa.
Suomentanut Erkka Laitinen
Lähteet: 1. ”Radioactive Heaven and Earth.” IEER, IPPNW, Apex Press: New York, 1991. • 2. Kassenova T. ”The lasting toll of Semipalatinsk’s nuclear testing.” Bulletin of the Atomic Scientists, 28 Sept 2009. • 3. Parfitt T. ”Nuclear tests leave Kazakhstan still searching for answers.” The Lancet, 16 Oct 2010.
