Goiânia, Brasilia

Säteilyonnettomuus

Goiânian onnettomuus on yksi historian vakavimmista säteilyonnettomuuksista. Syyskuussa 1987 cesium-137:ää sisältävän sädehoitolaitteen avaaminen aiheut­ti suoraa säteilyä 249 ihmiselle, joista 4 menehtyi tämän seurauksena ja 21 sai vakavia ulkoisia palovammoja.

Historia

Iltapäivällä 29. syyskuuta 1987 kaksi varasta anasti cesium-137:ää (Cs-137) sisältävän sädehoitolaitteen hylätyltä klinikalta Goiâniassa, Brasiliassa. Siirrettyään radioaktiivisen cesium-137:n lähteen pois lyijysäiliöstä he ottivat sinistä fluoresoivaa jauhetta sisältävän kapselin kotiinsa. Suora säteily aiheutti miehille vakavia palovammoja, mitä he eivät heti yhdistäneet jauheeseen. Näytettyään kapselia hehkuvine jauheineen ystävilleen ja sukulaisilleen, joista jotkut piirsivät sinisiä ristejä paitoihinsa tai käyttivät jauhetta fluoresoivana meikkijauheena, he myivät kapselin romukauppiaalle. Seuraavana päivänä henkilöt, jotka olivat olleet kosketuksissa jauheen kanssa, sairastuivat ripuliin, oksenteluun ja yleiseen heikotukseen. Romu­kauppiaan vaimo epäili lopulta mystisen sinisen jauheen olevan oireiden taustalla ja toimitti sen paikalliseen sairaalaan.

Lääkärit onnistuivat tunnistamaan aineen radioaktiiviseksi ja laaja seulontaoperaatio käynnistettiin. Seulonnassa 112 800 ihmistä tutkittiin radioaktiivisen saastumisen varalta. Koska merkittävä osa kaupungista oli saastunut, ihmiset evakuoitiin paikalliselle stadionille ja yli 3 500 m3 radioaktiivista materiaalia piti hävittää.

Terveys- ja ympäristövaikutukset

Huolellinen alueen kartoitus paljasti, että radioaktiivista ainetta oli levinnyt laajalle alueelle. Cesium-137:ää löytyi jopa 100 km:n päässä Goiâniasta todennäköisesti pääkaupungista tulleiden työmatkalaisten kuljettamana. Saastuneen alueen puhdistaminen aloitettiin marraskuussa 1987. Taloja purettiin ja kokonaisia katuja ja toreja puhdistettiin. Maata kuljetettiin pois ja maapohja peitettiin pikaisesti sementillä, jotta loput säteilystä suljettaisiin maaperään. Vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin edelleen kohonneita säteilytasoja 10–40 cm maanpinnan alapuolella, mikä kyseenalaistaa alkuperäisen puhdistuksen tehokkuuden.1 Tuntematon määrä saastetta levisi myös tuulen ja sateiden mukana ympäristöön.2 Lopulta 239 ihmisen todettiin ulkoisesti altistuneen läpäisevälle beta­säteilylle. Tämän lisäksi ainakin 129 ihmisen todettiin altistuneen sisäisesti hengitetylle tai niellylle radioaktiiviselle jauheelle, mutta toteamattomien tapauksien lukumäärä oli todennäköisesti huomattavasti korkeampi. Uhrien arvioitu annosekvivalentti vaihteli useammasta millisievertistä (mSv) jopa seitsemään sievertiin (Sv).3 Yli yhden sievertin säteilyannos voi johtaa akuuttiin säteilysairauteen. Puolella potilaista 5 sievertin annos yleensä johtaa kuolemaan, kun taas 10 sievertiä on varmuudella tappava annos. Goiâniassa yhteensä 49 ihmistä päätyi sairaalahoitoon, ja heistä 21 tarvitsi tehohoitoa. Lääkärit yrittivät edistää cesium-137:n poistumista elimistöstä tehostetulla hikoilulla sekä antamalla preussinsinistä ja diureetteja. Tästä huolimatta 4 ihmistä kuoli, mukaan lukien romukauppiaan veljentytär, joka oli syönyt pieniä määriä jauhetta ja saanut arvioiden mukaan 6 sievertin säteilyannoksen. Hänen arkkunsa piti eristää lyijyllä ja betonilla.

Tulevaisuudennäkymiä

Säteilyä saaneiden potilaiden sairauskertomukset tarjosivat paljon uutta tietoa radioaktiivisuuden vaikutuksesta ihmisen kehoon, mutta lopullista käsitystä säteilyvaikutusten määrästä ei ehkä koskaan saada selville. Tuntemattomia määriä cesium-137:ää levisi maaseudulle tuulten mukana ja jatkaa pohjavesiin tihkumistaan saastuneesta maaperästä betonin alta. Radioaktiiviselle cesium-137:lle altistumisen voidaan olettaa aiheuttaneen ja aiheuttavan tulevaisuudessa useita syöpätapauksia. Mielekkäiden väestötutkimusten tekeminen on kuitenkin vaikeaa, koska altistuneita potilaita on vähän suhteessa syö­pien suureen esiintyvyyteen missä tahansa väestössä.

Mitä tulee useisiin tonneihin radioaktiivista roskaa, sen säilyttämistä pitää jatkaa turvallisissa lyijysäiliöissä yli 180 vuotta. Näin kauan kestää cesium-137:n radio­aktiivisuuden laskeminen kuuden puoliintumisajan verran.

Suomentanut Kati Juva

Lähteet: 1. Facure, A. ym.: Remains of 137Cs contamination in the city of Goiânia, Brazil. Radiat. Prot. Dosimetry. 2001;95 (2):165