Kolumni: Sadan miljoonan kysymys

Kolumni: Sadan miljoonan kysymys

Korona on tehnyt näkyväksi yhteiskuntien aiemmin sameiksi jääneitä piirteitä. Yksi tällainen näkyväksi tullut ja ihmisiä erottava piirre on ollut suhtautuminen tietoon ja tieteeseen, toinen taas se miten ihmisyys arvotetaan suhteessa talouteen. Ääriesimerkki on ollut Donald Trumpin politiikka, jossa talouden käynnissä pitäminen on ylittänyt irrationaalilla tavalla ihmisten terveyden suojelun.

Pandemia on tuonut päivänvaloon uudella tavalla myös luokkaerot, jos niiden piirteenä pidetään sitä, kuinka paljon päätäntävaltaa kenelläkin on oman työnsä tekemiseen. Etätyö kesähuvilalla ei ole kaikkien ulottuvilla. Suomessa pandemian aiheuttamaa iskua on kuitenkin vaimentanut se, että meillä on ollut resurssit ja tahto vastata siihen. Vaikka kaikki ei aina ole mennyt mallikkaasti, ovat tulokset olleet tähän asti kuitenkin erinomaiset.

Seuraava iso kysymys rokotteen käyttöön saamisen jälkeen on se, kuinka oikeudenmukaisesti kriisin taakka jakautuu tästä eteenpäin. Siitä voimme olla varmoja, että globaali etelä maksaa kovan hinnan. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2030, joihin kuuluvat muun muassa köyhyyden ja nälänhädän poistaminen, naisten ja lasten koulutuksen sekä tasa-arvon lisääminen ja terveydenhuollon parantaminen, ottavat ison taka-askeleen, elleivät rikkaimmat maat tee mitään. Halukkuutta siihen joutuu epäilemään, kun muistaa miten vaikeaa yhteistyö on ollut tähän asti.

YK:n mukaan maailman talouskasvusta jää puuttumaan Brasilian, Intian ja Meksikon kansantalouksien verran rahaa. Se vaikuttaa kehittyvien maiden tilanteeseen suoraan monin tavoin. Tähän mennessä on menetetty maailmanlaajuisesti arviolta 100 miljoonaa työpaikkaa ja 500 miljoonaa muuta on uhattuna. Tämä on johtanut valtavaan köyhyyden lisääntymiseen ja noin 100 miljoonaa ihmistä on vajonnut takaisin absoluuttiseen köyhyyteen. Kestävän kehityksen tavoitteista pääosin vastaavan julkisen sektorin menettämien verotulojen vuoksi koulutuksen ja terveydenhuollon resurssit pienenevät, mikä luo sairauksia, epätasa-arvoa ja köyhyyttä kasvattavan kierteen.

Pandemia on yksi osoitus siitä, miten paljon tarvitsemme uutta taloudellista ajattelua ja demokraattisesti hallittua julkista sektoria.

Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.