Kolumni: Presidentinvaalit sammutetuin lyhdyin

Kolumni: Presidentinvaalit sammutetuin lyhdyin

Suoran presidentinvaalin voisi lakkauttaa yhdentekevänä viihteenä, ellei sen aikana pystytä tämän parempaan keskusteluun. Niinistön ylivoimainen kansansuosio ja asemoituminen sinne mistä presidentti valitaan, lähelle poliittisen spektrin keskustaa, on pannut muut lähinnä seurailemaan häntä.

Siksi ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaan
 Nils Torvaldsin ilmoitus kannattaa Suomen liittymistä Natoon on tervetullut ulostulo. Ei siksi että kannattaisin sitä, vaan siksi että se tarjoaa tilaisuuden puhua ulkopolitiikasta ja se on näkemys, jota runsas viidennes kansasta kannattaa. Tämä on varmaankin myös yksi syy Torvaldsin ulostuloon. Viidesosa kansasta 
on paljon enemmän kuin koko RKP:n 4–5 prosentin kannatus puhumattakaan Torvaldsille mitatuista kannatuslukemista. Kun hänen presidentinvaalikampanjansa varsinainen tähtäin on vuoden 2019 euro- ja eduskuntavaaleissa, voi avausta pitää pelikirjan mukaisena laajemman kannatuspohjan tavoitteluna. Eurovaaleissa pienen vähemmistökielipuolueen ehdokkaan uudelleenvalinta ei ole tässä ilmapiirissä lainkaan itsestäänselvyys.

Torvalds ehdotti myös, että eduskunta päättää Nato-jäsenyydestä ilman kansanäänestystä. Naton kannattajat perustelevat tätä avoimesti sillä, että kansanäänestyksen tulos voi olla myös kielteinen,
 eikä asiasta käytävä keskustelu pysyisi kovin helposti poliittisen johdon kontrollissa. Eduskunnassa siitä olisi helpompi päästä tarvittavan suureen yksimielisyyteen.

Toisin kuin Torvaldsin, Sauli Niinistön ja muiden presidenttiehdokkaiden kannattajia Nato-jäsenyys jakaa ja siksi he eivät ota siihen mielellään kantaa. Useimmiten asia kierretään mantralla, jonka mukaan jäsenyys ei ole nyt ajankohtainen. Se voi olla lyhyen aikavälin kannalta toimiva ratkaisu, mutta ulkopolitiikan visioksi siitä ei ole.

Tähän saakka ulkopolitiikan ennakoitavuutta ja Suomen ja Ruotsin sotilaallista liittoutumattomuutta on korostettu Itämeren alueen vakautta ja turvallisuutta ylläpitävinä tekijöinä. Jos tarkoitus on muuttaa asetelma, täyttää Nato-jäsenyyden määritteleminen tilanteesta riippuvaksi suhdannekysymykseksi tämän tarpeen loistavasti. Siitä seuraa vastaavasti se, että Venäjältä voidaan odottaa myös jatkossa tähän liittyviä verbaalisia ja sotilaallisia demonstraatioita.

Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.