Kolumni: Näkyvistä kadonnut ihminen

Kolumni: Näkyvistä kadonnut ihminen

Laskun maksamisen jälkeen rantaravintolan tarjoilija kertoo, että hänellä on saman ikäinen poika kuin meillä, mutta lapsi elää isoäidin hoivissa Pohjois-Thaimaassa. Tarjoilijan palkalla ei saa etelässä asuntoa koko perheelle, kotikylässä taas ei ole töitä. On kova ikävä, tarjoilijanainen sanoo, koska näemme vain kerran vuodessa. Hän on pitkään hiljaa ennen kuin kysyy, voisiko halata hetken poikaamme. Selitämme lapselle mistä on kysymys, hän nyökkää ja nousee tuolille seisomaan. Halauksen annettuaan nainen sanoo kiitos, toivottaa meille hyvää jatkoa ja pyyhkii lähtiessään silmiään.

Alkuvuodesta 2007 tapaamamme thaimaalaisen yksinhuoltajaäidin murhe tuli lähelle, vaikka maailmasta löytyy tietysti karumpiakin tarinoita. Kiinalaistaiteilija Ai Weiwein teos Jätesäiliö muistuttaa viidestä pojasta, jotka kuolivat vuonna 2012 Guizhoun maakunnassa häkämyrkytykseen kiivettyään roskasäiliöön lämmittelemään. Kiinassa on arvioitu olevan 60 miljoonaa hylättyä lasta, joiden vanhemmat ovat lähteneet työnhakuun toiselle paikkakunnalle.

Jotkut muistuttavat aiheellisesti, että silloin kun työ ei hajottanut perheitä, niitä hajotti usein nälkäkuolema. Kaikkia nykyhetken ongelmia ei kuitenkaan voi selittää pelkäksi siirtymävaiheen kitkaksi matkalla kohti parempaa. Uutiset vuoden 2008 finanssikriisin vaikutuksista Thaimaan turismiteollisuudelle toivat tarjoilijanaisen perheen usein mieleen.

Globalisaatiolla perusteltu pääomien ja tavaroiden liikkumisen vapaus tarkoittaa työntekijöiden liikkumisen pakkoa. Jotkut jäävät rajamuurien ulkopuolelle yhdessä turvapaikkaa etsivien ihmisten kanssa. Muurien sisäpuolella vallitsee lähtemisen vapaus, mutta sekin repii perheitä ja yhteisöjä. Ilmiö on runnellut raskaasti itäistä Eurooppaa, ja läsnä se on myös suomalaisissa pikkukaupungeissa. Epävarmuus tulevasta kasvattaa ääriliikkeiden kannatusta kaikkialla.

Talouden ehdoilla rakennetulle Euroopan unionille ihmiset ovat ensisijaisesti työvoimaa, jonka liikkuvuutta on edistettävä. Vuokratyövoiman avulla poljetaan palkkoja samalla kun ääriliikkeitä mielistellään estämällä turvapaikanhakijoiden liikettä kohti Eurooppaa. Vuosikymmenien määrätietoisella työllä on luotu rakenne, jossa ihminen katoaa näkyvistä ja muuttuu resurssiksi, kuluksi tai ongelmaksi.

Raimo Pesonen