Hallitus näyttää hyväksyvän ydinaseiden tuonnin Suomeen, mutta yrittää hämärtää kantaansa

Hallitus näyttää hyväksyvän ydinaseiden tuonnin Suomeen, mutta yrittää hämärtää kantaansa

Suomalaisten enemmistö vastustaa ydinaseiden tuontia Suomeen. Uutissuomalaisen huhtikuussa 2022 teettämän kyselyn mukaan 72 prosenttia kansalaisista ei halua, että ydinaseita sijoitetaan maahamme[1]. Tämä olisi sitä paitsi laitonta, sillä sekä ydinenergia- että rikoslaki kieltävät ydinräjähteiden maahantuonnin[2].

Tilanne näyttäisi tässä suhteessa hyvältä: ydinaseita ei ole siis Suomeen tulossa. Tämä olisi erinomainen asia, sillä on olennaista, että kahden ”tuomiopäiväkoneen”[3] välissä on ydinaseeton vyöhyke. Muuten ydinohjusten lentoaika ja vastapuolen reagointi- ja harkinta-aika on niin lyhyt, että ydinsodan todennäköisyys kasvaa ratkaisevasti: väärä havainto, vahinko tai sotilaallisen jännityksen aiheuttama paniikki voi laukaista täystuhon. Suomessa voisi syntyä uusi ”Kuuban kriisi”, joka ei välttämättä päättyisi niin onnellisesti kuin vuonna 1962. Voisikin olettaa, että hallitus toteaisi selkeästi, että Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomeen ei tuoda ydinaseita.

Mutta ei! Hallitus ei ole halunnut asettaa mitään ehtoja Nato-jäsenyydelle – ei edes ydinasekieltoa. Se on antanut ymmärtää, että ehtojen asettaminen olisi vaikeuttanut jäsenyysneuvotteluja. Mutta miksi neuvottelut olisivat vaikeutuneet? Aivan ilmeisesti siksi, että Nato tai Yhdysvallat haluaa jossain tilanteessa tuoda ydinaseita Suomeen. Iltalehden haastattelemien ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteiden mukaan ”Suomen uuden puolustussuunnitelman laatiminen olisi Natossa vaikeaa, ellei ydinaseita saisi tarvittaessa tuoda esimerkiksi Suomen ilmatilaan”.[4]

Ilman avoimesti ja etukäteen esitettyä kielteistä kantaa ydinaseiden tuonti Suomeen ei ole poissuljettu vaihtoehto, sillä Nato määrittelee itsensä ydinaseliitoksi. Nämä joukkotuhoaseet ovat vahvasti mukana sen toiminnassa. Jäsenten edellytetään osallistuvan ydinsodan suunnitteluun sekä säännöllisiin ydinaseiden käyttö- ja kuljetusharjoituksiin[5]. Virallisesti harjoituksissa ei kuitenkaan käytetä ydinkärkiä, mitä vastapuoli ei välttämättä aina usko.

Ehdoitta Natoon menemistä on perusteltu sillä, että Tanska ja Norja esittivät ydinaseita koskevat varaumansa vasta vuosia Natoon liittymisen jälkeen. Maat ovat Naton perustajajäseniä, eikä Nato alun perin ollut ydinaseliitto. Vuonna 1949 solmitussa Pohjois-Atlantin sopimuksessa ei puhuta mitään ydinaseista.[6] Päätös varaumista tehtiin vasta myöhemmin, kun kysymys taktisten ydinaseiden mahdollisesta sijoittamisesta nousi esiin.

Kolmas perustelu sille, miksi ydinaseita ei rajata liittymissopimuksen ulkopuolelle, on ”liikkumavaran” säilyttäminen. Kysyttäessä ydinaserajauksesta pääministeri Sanna Marin sanoi 29.10. Ykkösaamun haastattelussa: ”Ja mielestäni on tärkeää, että tulevilla päättäjillä on sitten liikkumavaraa, heidän kätensä eivät ole sidottu.”[7] Tällä perusteella voitaisiin kuitenkin lopettaa lähes kaikki hallituksen toiminta: useimmat ratkaisut – varsinkin ne, jotka vahvistetaan eduskunnan päätöksin – sitovat kovasti tulevia päättäjiä. Jos hallitus ymmärtäisi, kuinka vaarallista ydinaseiden tuominen Suomeen on, se ilman muuta tahtoisi sitoa tulevien päättäjien kädet.

Marinin ydinasemyönteinen kanta selvisi myös, kun Reuters uutisoi, ettei hän halua Naton ydinaseita Suomeen. Marin näki vaivaa oikaistakseen uutisen ja kirjoitti: ”En ole sulkenut ovia miltään tulevilta ratkaisuilta koskien Nato-jäsenyyttä.”[8]

Toisissa yhteyksissä hallitus taas antaa ymmärtää, ettei ydinaseita tarvitse sulkea pois, koska Suomen nykyinen lainsäädäntö kieltää ydinaseet[9]. Kuitenkin jos ydinenergia- ja rikoslakia ei ole tarkoitus muuttaa ydinaseiden osalta, hallituksen pitäisi ilman muuta ilmaista Natolle, ettei Suomeen voi tuoda ydinaseita. Viittaako puhe ”liikkumavaran” säilyttämisestä siihen, että ydinaselainsäädäntöä aiotaan tulevassa Nato-Suomessa muuttaa?

Ulkoministeriön ja puolustusministeriön tiedotustilaisuudessa 3.11. ulkoministeri Pekka Haavisto viittasi tähän kysyttäessä ydinaseet estävästä lainsäädännöstä.

”Nyt tehdään se, mikä on välttämätöntä tässä Nato-jäsenyysprosessissa. Jos sitten myöhemmin tulee lainsäädännön täydennys- tai muutostarpeita, niin niihin palataan erikseen.”[10] Kun puolustusministeri Antti Kaikkoselta kysyttiin samassa tilaisuudessa, saavatko ydinaseilla varustetut sotalaivat vierailla Suomen satamissa, hän ei suostunut vastaamaan. Tämäkin kielii aikomuksesta muuttaa ydinaselainsäädäntöä. Kaikkonen kertoi sen sijaan, että ”hyväksymme Naton ydinasepolitiikan, kun jäseneksi menemme”.

Mikä sitten on Naton ydinasepolitiikka? Aivan ilmeisesti se on sama kuin Yhdysvaltojen ydinasepolitiikka, sillä valtaosa Naton ydinaseista kuuluu sille. USA:n hallitus antoi maaliskuussa kongressille uuden ydinaseselonteon (2022 Nuclear Posture Review, NPR), mutta se pidettiin salassa. Sensuroitu versio NPR:stä julkistettiin kuitenkin 27.10. Toisin kuin mitä Joe Biden lupasi presidenttivaalikampanjansa aikana, selonteossa ei sitouduta ydinaseiden ensi käytön kieltoon eikä siihen, että ydinaseiden ainoa tarkoitus olisi toimia pelotteena ydinasehyökkäystä vastaan tai vastauksena ydinasehyökkäykseen[11].

Yhdysvaltain hallitus on siis valmis joissain tilanteissa aloittamaan ydinsodan ja ottamaan ydinaseet käyttöön sodassa, jossa vastapuoli ei ole niitä käyttänyt. Se torjuu itseensä tai liittolaisiinsa kohdistuvia, tavanomaisilla aseilla tehtäviä hyökkäyksiä uhkaamalla käyttää ydinaseita.

Ydinaseita voidaan käyttää ”äärimmäisissä tilanteissa puolustettaessa Yhdysvaltain ja liittolaisten elintärkeitä etuja”[12]. Mitä sitten ovat nämä edut? Samaan aikaan ydinaseselonteon kanssa julkistettu kansallinen puolustusstrategia (2022 National Defence Strategy) määrittelee ne hyvin laveasti: ”Amerikan kansan turvallisuuden suojelu, taloudellisen vaurauden ja mahdollisuuksien laajeneminen ja amerikkalaisen elämäntavan ytimessä olevien arvojen toteuttaminen ja puolustaminen.”[13]

Yhdysvallat ja Venäjä ovat valmistautuneet ydinaseiden ”joustavaan” käyttöön kehittämällä ”taktisia” ydinaseita. USA on tuonut niitä Saksaan, Hollantiin, Belgiaan, Italiaan ja Turkkiin. Tällaisia ”mini”ydinaseita ovat muun muassa Suomeen tilattuihin F-35-hävittäjiinkin sopivat B61-pommit, joiden tuhovoima on suurempi kuin Hiroshiman vuonna 1945 hävittäneen ”Little Boyn”[14]. Euroopan B61-pommit ollaan joulukuussa vaihtamassa uuteen versioon B61-12:een[15]. Tämän ”modernisoidun” joukkomurhakoneen tuhovoimaa voidaan säätää ja näin pienentää ydinsodan aloittamisen kynnystä.

Kun tällaisia asehirveyksiä käytetään ydinasevaltaa vastaan, se vastaa ydinaseilla, ja näin käynnistyy täysimittainen ydinsota. USA:n ydinasepolitiikkaan kuuluu siis uhata lähes kaikkien ihmisten tappamisella ja planeetan laajuisella ympäristötuholla, jos vastapuoli tekee jotain, joka voidaan tulkita hyökkäykseksi Yhdysvaltojen tai sen liittolaisten laveasti määriteltyjä elintärkeitä etuja vastaan. Hyväksyykö Suomen hallitus todellakin tämän?

Viime aikoina Yhdysvallat on tuonut monia ydinaseilla varustettuja lentokoneita kuljettavia lentotukialuksia Euroopan vesille ja lisää on matkalla[16]. Ne käyttävät Nato-maiden satamia ja lentokenttiä. Natoon liityttäessä olisi suuri paine päästää näitä tuhokoneita maahamme. Nato haluaisi todennäköisesti jättää osan näistä pidemmäksikin aikaa Suomeen, kun maan sijainti on Naton ”puolustukselle” todella edullinen.

Ministerit ovat päättäneet antaa periksi näille paineille, mutteivät sano sitä julkisesti vaan hämärtävät asiaa epämääräisillä ja harhaanjohtavilla puheillaan. Nato-Suomen ydinaseet kun niin kovasti heikentäisivät Naton kannatusta.

Teksti: Olli Tammilehto  

 

[1]   https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/4572840

[2]   Ydinenergialain 4. § ja rikoslain 34. luvun 6. §.

[3]   Tuomiopäiväkoneista ks. Olli Tammilehto: ”Kaikkien kansojen murhaajat kulkevat liipaisin herkässä”, Voima, 27.2.2019, https://voima.fi/artikkeli/2019/kaikkien-kansojen-murhaajat-kulkevat-liipaisin-herkassa/; Daniel Ellsberg: The Doomsday Machine: Confessions of a Nuclear War Planner (London: Bloomsbury, 2018).

[4]   Iltalehti 1.11.22 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/119bcf87-85e9-4175-8fc0-037f0c0a3ae0

[5]   https://www.maailma.net/nakokulmat/suomi-on-liian-sinisilmainen-naton-ydinaseiden-suhteen

[6]   Kjølv Egeland: ”Spreading the Burden: How NATO Became a ‘Nuclear’ Alliance”, Diplomacy & Statecraft 31, nro 1 (2.1.2020): 143–67, doi:10.1080/09592296.2020.1721086.

[7]   https://areena.yle.fi/1-50971034 5:51-6:44

[8]   https://twitter.com/MarinSanna/status/1527217451116773376

[9]   Esimerkiksi eduskunnalle annettavan Natoon liittymispäätöstä koskevan esityksen luonnoksessa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=19781

[10] https://um.fi/uutiset/-/asset_publisher/GRSnUwaHDPv5/content/suora-verkkolahetys-tiedotustilaisuus-ajankohtaisista-nato-asioista/35732

[11] U.S. Department of Defense: ”2022 Nuclear Posture Review” (Washington D.C.: United States Government, 27.10.2022), https://media.defense.gov/2022/Oct/27/2003103845/-1/-1/1/2022-NATIONAL-DEFENSE-STRATEGY-NPR-MDR.PDF; Stephen Young: ”The Failures of Biden’s Nuclear Posture Review”, The Equation, The Union of Concerned Scientists, 27.10.2022, https://blog.ucsusa.org/syoung/bidens-nuclear-posture-review/; François Diaz-Maurin: ”The New US Nuclear Posture Review Is a Major Step Backward”, Bulletin of the Atomic Scientists, 4.11.2022, https://thebulletin.org/2022/11/the-new-us-nuclear-posture-review-is-a-major-step-backward/.

[12] U.S. Department of Defense, ”2022 Nuclear Posture Review”, 9.

[13] U.S. Department of Defense: ”2022 National Defence Strategy” (Washington D.C.: United States Government, 27.10.2022), 1, https://media.defense.gov/2022/Oct/27/2003103845/-1/-1/1/2022-NATIONAL-DEFENSE-STRATEGY-NPR-MDR.PDF.

[14] Ks. esim. https://www.19fortyfive.com/2021/11/f-35-stealth-fighter-americas-next-nuclear-stealth-bomber/

[15] https://www.politico.com/news/2022/10/26/u-s-plans-upgraded-nukes-europe-00063675

[16] https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/yhdysvallat-siirtaa-mittavasti-tuhovoimaa-ja-myos-ydinaseita-eurooppaan-varautuminen-venajan-ydinaseiden-kayttoon-on-olemassa/