Vihan, väkivallan ja rasismin historiaa ja nykypäivää kansien välissä

Vihan, väkivallan ja rasismin historiaa ja nykypäivää kansien välissä

Liisa Liimatainen
Riikinkukko ja kameli: Iran ja Saudi-Arabia vastakkain

Saudi-Arabia on viime aikoina ollut otsikoissa useista syistä. Heinäkuussa 54-vuotias eläkkeellä oleva opettaja Muhammad al-Ghamdi tuomittiin kuolemaan hänen ilmaistuaan rauhanomaisia mielipiteitä Twitterissä (nykyisin X)  ja Youtubessa. Urheilumaailmaa ovat kuohuttaneet Saudi-Arabian räikeät yritykset puhdistaa ihmisoikeusloukkausten ja teloitusten vereen tuhrimia kasvojaan jalkapallon keinoin. Tänä kesänä maa on tarjonnut tähtitieteellisiä summia Euroopan suurimmissa sarjoissa pelaaville pelaajille ja onnistunut houkuttelemaan kentilleen suuria nimiä (vaikka Messi siirtyikin USA:han). Elokuussa Human Rights Watch kertoi raportissaan, että samaan aikaan kun Saudi-Arabia yrittää kohottaa maakuvaansa, sen rajaviranomaiset tappavat satoja turvaan pyrkiviä etiopialaisnaisia ja -lapsia.
Mistään näistä ei kerro Liisa Liimataisen kirja, mutta se taustoittaa oivasti, miten Saudi-Arabia on muotoutunut nykyiselleen. Teos tekee selkoa lisäksi Iranista ja näiden kahden maan vastakkainasettelusta.

Noora Kotilainen & Johanna Vuorelma (toim.)
Kun tutkija kohtaa vihaa

Tutkijoihin ja asiantuntijoihin on jo vuosisatoja kohdistunut vihamielistä puhetta. 1600-luvulla elänyttä filosofi Baruch Spinozaakin uhkailtiin. Mutta nykyaika on ihan toista. Tutkijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun eri medioissa. Heihin kohdistuva vihamielinen kommentointi on aiempaa helpompaa toteuttaa.
Muun muassa sodan kuvastoa tutkineen Noora Kotilaisen ja politiikantutkija Johanna Vuorelman toimittamassa artikkelikokoelmassa tarkastellaan tutkijoihin kohdistuvaa vihaa, uhkailua ja asiatonta puhetta historiallisesta, kokemuksellisesta ja käsitteellisestä näkökulmasta. Eri alojen tutkijat analysoivat vihapuhetta ilmiönä, kirjoittavat kohtaamastaan vihamielisestä puheesta ja pohtivat ratkaisuja siihen.

Vilho Harle:
Hyvä, paha, ystävä, vihollinen, 2. uudistettu laitos

Kansainvälisen politiikan emeritusprofessori Vilho Harle kartoittaa hyvän ja pahan taistelun uskonnollisia ja poliittisia ilmentymiä aluksi vanhalta ajalta. Nykyajan tarkastelun kohteena on, miten Yhdysvaltojen, Venäjän, Euroopan ja Suomen edustamat hyvän ja pahan taistelut ilmenevät. Niissä kaikissa viitataan myös Ukrainan sotaan. Hyvän ja pahan retoriikka ei ole kiveen hakattu: eturistiriitoja voidaan sovitella ja niistä voidaan neuvotella parhaiten ennen sodan puhkeamista.

Kalevi Kalemaa (koonnut)
Rauha on tie: ajatuksia sodasta ja rauhasta

Aforismi- ja ajatuskokoelma ilmestyi Hiroshima-päivänä 6.8.2023, joka oli myös Sadankomitean perustamisen 60-vuotispäivä. Kalevi Kalemaa on koonnut kansien syliin maailman eri kolkista muun muassa kirjailijoiden, taiteilijoiden, sotilaiden, pasifistien, tiedemiesten ja tavallisten ihmisten ajatuksia sodasta, rauhasta ja ihmisiksi elämisestä. Kipeän ajankohtainen on esimerkiksi Maksim Gorkin vanha lausahdus:
”Protestoin koko sydämelläni sitä vastaan, että lahjakkaista ihmisistä on tehty kelvottomia sotilaita.”

Pekka Isaksson ja Jouko Jokisalo
Kallonmittaajia ja skinejä: rasismin aatehistoriaa, 4. uudistettu laitos

Rasismi-sana on lähes 100-vuotias, mutta rasistisen ajattelun ja tieteenä pidetyn rotuteorian historia on monisatavuotinen. Pekka Isakssonin ja Jouko Jokisalon teos ilmestyi vuonna 1998 ja oli tuolloin ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys rasismin aatehistoriasta. Nyt teosta on ajanmukaistettu ja täydennetty, ja alkuperäisten tekijöiden lisäksi mukana on feministi ja vapaa kirjoittaja Maryan Abdulkarim.
”Nykytilanteen ymmärtämiseksi on välttämätöntä tiedostaa se, miten syvälle eurooppalaiseen henkiseen perintöön rasismi on historiallisesti juurtunut aina globalisaation ensimmäisestä aallosta alkaen”, kirjan esipuheessa todetaan.

Bill Ayers
Vaadi mahdotonta: radikaali manifesti

Sodat, syvenevä epätasa-arvo, luonnon tuhoutuminen, sivilisaatiota ja nykyisen kaltaista elämää maapallolla uhkaava ilmastokriisi, aina vain samoja vastauksia tarjoavat poliitikot.
Mitä tässä voi tehdä?
Yhdysvaltalainen varhaiskasvatuksen professori ja aktivisti Bill Ayers laati radikaalin manifestin, jossa hän yllyttää meitä kuvittelemaan kaikin tavoin paremman maailman ja reippaasti tavoittelemaan sitä. Ole realisti, vaadi mahdotonta, sanoo Ayers. Kuvittelematta ja yrittämättä ei parempaa synny. Ayers antaa kirjassaan kannustuspuheen ohella käytännön toimintavinkkejä aktiivisille paremman elämän tavoittelijoille.

Timo Virtala
Väkivallattomuuden voima

Vähitellen klassikoksi kasvava teos kertoo todellisin esimerkein, mitä väkivallattomuus on ja mitä sillä on saavutettu. Timo Virtala on sosiologi ja rauhanaktivisti, joka on kaivanut tunnettujen Gandhin, Mandelan ja Pekurisen oheen vähemmälle huomiolle jääneitä tapauksia ja tapahtumia, joissa väkivallaton toiminta on osoittanut kestävyytensä. Natsimiehityksen aikana norjalaisopettajat kävivät vastarintaan käyttämällä paperiliittimiä ja perunoita, Tšekkoslovakiassa vuonna 1968 neuvostomiehittäjiä jekutettiin kääntämällä tienvarsikylttejä ja saatiin miehityksen etenemistä hidastettua harhauttamalla sotilaat vääriin paikkoihin.

Nika Dubrovsky
Protesti: vastarinnan historiaa

Kuvitettu, lapsille ja nuorille suunnattu tieto- ja tehtäväkirja sisältää 21 tarinaa aktivismin historiasta. Tarinat ovat valikoima maailmaa muuttaneita protesteja, joita on järjestetty ympäri maapalloa. Postittaisitko pinkit pikkarit hallitukselle? Onko Koijärven linnuilla nyt kaikki hyvin? Mitä Mary Harris Jones tavoitteli ”lasten ristiretkellään” ja onnistuiko hän?
Teos sysää fiksun sohvaperunanuoren toimimaan!

Koonnut: Anu Harju