Meksiko on influenssaviruksen lamauttama. Jatkuvasti kiristyneet sanitaariset turvatoimet saivat alkunsa torstaina 23. päivä huhtikuuta, kun Meksikon hallitus vastaanotti kaksi päivää aiemmin Kanadaan lähettämänsä tuntemattoman viruksen laboratoriotulokset. Koska virustapauksia todettiin eniten maan pääkaupungissa Ciudad de Méxicossa, julistettiin sen koululaitokset tarhoista yliopistoihin suljetuiksi välittömästi. Massatapahtumat ja kulttuuriaktiviteetit peruttiin.

Toimiiko hallitus vilpittömästi?

Maailman terveysjärjestö WHO on jo ehtinyt onnitella Meksikon hallitusta esimerkillisestä toiminnasta. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä viranomaisten kanssa. Tohtori Patricia de Oteyza toteaa:

”Influenssavirus sai alkunsa yhdysvaltalaisen Carroll-sikatilan hygieniarikkomuksista Cofre de Perotessa Veracruzin osavaltiossa. 20 ihmisen kuolemaan johtaneesta viruksesta ei tehty skandaalia, vaikka viikkoa myöhemmin Xalapan kaupungissa esiintyi satoja vakavia flunssaoireita.” Vaikutusvaltaisen yrityksen väärinkäytökset pyrittiin salaamaan uhkaamalla paikallisia asukkaita sortotoimilla.

De Oteyezan mukaan Meksikon hallitus ja erityisesti äärioikeistolainen Kansallinen toimintapuolue (PAN) on käyttänyt H1N1-virusta hyväkseen järjestääkseen mediaspektaakkelin:

”Liioittelemalla viruksen uhkaa halutaan harhauttaa kansalaisia, jotta he eivät kiinnittäisi huomiotaan muihin vakavampiin ongelmiin kuten huumeiden vastaiseen sotaan tai kasvavaan työttömyyteen”, toteaa de Oteyeza. ”Sen sijaan hallitus käyttää hätätilaa hyväkseen luodakseen yhtenäisyyden vaikutelman, jolla se legitimioi valtansa. Saartotoimet ajoittuvat sopivasti vapun läheisyyteen, joten hallituksella ei ole mitään sitä vastaan, etteivät järjestöt ja ammattiliitot pääse toteuttamaan ilmoittamiaan valtavia mielenilmauksia. Kollektiivisen psykoosin provosoiminen antaa äärioikeistolle aseet puuttua eri mieltä olevien yksityiselämään. Armeija voidaan lähettää huoletta kaduille jakamaan suun sulkijoita (tapaboca) sanan kahdessa merkityksessä.”

Veracruzilaisen lääkärin mukaan Meksikon viranomaiset eivät ole ennenkään olleet huolissaan maata riepotelleista epidemioista kuten denguesta ja kolerasta tai saastuneen maidon aiheuttamasta bruselosis-tulehduksesta. Siksi hän kysyykin, antaako muutamat kymmenet kuolemantapaukset 30 miljoonan ihmisen megalopolissa mitään todellista syytä puhua epidemiasta. Vertaapa de Oteyeza virushysteriaa jopa George W. Bushin alkuaikojen pernaruttokirjeistä aiheutuneeseen kohuun.

Tässä vaiheessa varmaa on vain, että influenssaviruksen aiheuttama kansallinen hätätila tulee vaikuttamaan tavalla tai toisella heinäkuun 5. päivän vaaleihin, joissa valitaan osavaltioiden kuvernöörit, paikallishallinto sekä kongressin ala- ja ylähuoneen edustajat seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Meksikolaisten maine maailmalla rapistuu

Kansainvälisen diskriminaation aalto, johon Suomenkin mediat ovat osallistuneet, nostaa taas globaalin kriisin myötä päätään. Epidemian on epäilty johtuvan aliravitsemuksesta tai puutteellisista hygieniaoloista. Köyhyyttäkin on haluttu syyttää viruksen leviämisestä, vaikka mitään tähän viittaavaa ei ole tullut ilmi.

Ovatpa meksikolaiset saaneet kokea suoranaista rasismiakin matkustaessaan Euroopassa. Kreikassa eräs meksikolainen nuori mies heitettiin ulos junasta kesken matkan, kun hän paljasti kansalaisuutensa. Espanjassa meksikolaispariskunnalle tultiin tarjoamaan kasvosuojusta ja kumikäsineitä kesken ruokailun eräässä ravintolassa, jossa muut jatkoivat ruokailuaan keskeytyksettä. Kiinan maassaan oleskeleville oireettomille meksikolaisille asettama pakollinen karanteenia ollaan tätä kirjoitettaessa jo perumassa.

Virus on reilussa kahdessa viikossa ehtinyt stigmatisoida Meksikon ennennäkemättömällä tavalla, vaikka tosiasiassa Meksiko on ollut se maa, joka on ottanut virusuhan vakavasti ja varautunut sen torjuntaan ensihetkistä lähtien WHO:n korkeimman protokollan numero kuusi mukaan. Varoitusskaala näyttää tällä hetkellä viittä, mutta silti monikaan maa ei ole ryhtynyt ehkäisemään viruksen leviämistä maansa rajojen sisällä. Toisaalta yhtään lentoa Yhdysvalloista ei ole peruttu, vaikka siellä esiintyy lähes yhtä monta varmistettua influenssatapausta kuin Meksikossa.

Meksiko on viime viikkoina parantanut virusteknologiaansa merkittävästi. Se on tällä hetkellä ainoa Latinalaisen Amerikan maa, joka pystyy tunnistamaan virukset molekyylitasolla. Kansallinen kapasiteetti on noussut yhdeksän uuden välittömästi asennetun laboratorion myötä niin korkeaksi, että Meksikossa voitaisiin analysoida viisi kertaa enemmän näytteitä päivässä kuin Yhdysvalloissa. Meksiko haluaa näyttää kykynsä maailmalle eikä olekaan mikään ihme, että virustorjuntakapasiteetti muodostaa jo osan kansallista itsetuntoa. Virusuhka koetaan myös historialliseksi tilanteeksi parantaa hygieniakasvatusta.

Virushoito on Meksikossa ilmaista ja avointa kaikille siitä riippumatta, onko heillä voimassa olevaa vakuutusta tai tietyn julkisen terveysinstituutin jäsenyyttä. Toisaalta sairastuneiden tai kuolleiden henkilötietoja ei ole haluttu paljastaa, mikä kertoo osaltaan hallituksen vastuullisesta toiminnasta. Niin ikään viruslääkkeiden nimiä ei ole annettu julkisuuteen, vaan vaarallista itselääkintää on pyritty välttämään.

Monta kysymystä jää yhä vaille vastausta. Veracruzin osavaltion osallisuudesta taudin leviämiseen ei ole vielä todisteita. Viruksen varsinaista alkuperää ei tiedetä, eikä voida sanoa, miksi siitä esiintyy Meksikossa muuta maailmaa selkeästi tappavampi versio. Miksi sikavirus iski juuri Meksikoon? Emme vielä tiedä vastausta tähän, mutta kyseessä on mitä ilmeisimmin sattuma. Meksikossa matkaa vuosittain yli 20 miljoonaa turistia, mikä nostaa globaalin liikehdinnän aiheuttamia riskejä epidemiologisessa mielessä. Sitä paitsi Ciudad de Méxicon kokoinen 30 miljoonan ihmisen megalopoli on varsin otollinen virusten leviämiselle, sillä mitä suurempi määrä ihmisiä on päivittäin keskenään vuorovaikutuksessa, sitä suurempi on tartuntariski.

Ovatpa influenssaviruksen takana olevat käytännöt syyt mitkä tahansa, niin meidän tulee varautua yhä pahempiin ja useammin toistuviin epidemioihin. Ilmastonmuutos tuottaa jatkuvasti yhä vastustuskykyisempiä viruskantoja. Toisaalta ihminen alistaa eläimet tehotuotannon välikappaleiksi, mikä johtaa eittämättä puutteelliseen hygieniaan. Globaalikin liikkuvuus on lisääntynyt valtavasti, joten tautien kulkeutuminen ei ole koskaan ollut nykyistä nopeampaa tai helpompaa. Varsinaiset syyt ovat siis nykyisessä elämäntavassamme, joka on kyettävä muuttamaan, jos emme halua kärsiä sen aiheuttamia tuhoavia seurauksia.

Influenssaepidemia synkentää talouden näkymiä

Terveyskriisi pahentaa laman vaikutuksia Meksikossa entisestään. Bruttokansantuotteen uskottiin vielä kaksi viikkoa sitten vähenevän 3,7 prosenttiyksikköä, mutta uusimmat ennusteet yltävät jo yli viiteen prosenttiin. Työpaikkoja menetetään pienten ja keskisuurten yritysten ajatuessa ahdinkoon varatoimien takia.

Vielä herkemmin reagoidaan aloilla, jotka riippuvat mielikuvista. Pitkittyessään tämän kriisin vaikutukset saattaisivat viedä 2,2 miljoonaa työpaikkaa esimerkiksi turismiteollisuudesta. Mitä ilmeisimmin hallitus onkin jo valmistelemassa suuren luokan imagokampanjaa, jonka uskotaan palauttavan maan maineen entiselleen.

Sami Laaksonen

Kirjoittaja on Meksikossa asuva 24-vuotias kulttuurintutkija ja runoilija.