Työpaikkojen Rauhantoimikunnan jokasyksyinen Pietarin matka järjestettiin 28.9–1.10.2006. Mukana oli useiden eri ammattiyhdistysosastojen edustajia ja uusiakin kasvoja oli mukana.
Työpaikkavierailuja oli kaksi. Osa vieraili Pietarin kaupungin ylläpitämässä sosiaalisen kuntoutuksen keskuksessa. Vera-nimisessä keskuksessa on paikkoja 31 lapselle. Iältään lapset ovat 4–17 -vuotiaita. Lapset tulevat Veraan monesta eri syystä, mm. vanhempien alkoholismin tai lasten ja vanhempien välisten ongelmien vuoksi. Verassa lasten kanssa työskentelee kasvattajia, psykologeja ja lääkäreitä. Fyysisen ja psyykkisen kunnon parannuttua lapsi jatkosijoitetaan lastenkotiin tai hän palaa mahdollisuuksien mukaan omien vanhempiensa luokse.
Lastensuojelun tilanne on Pietarissa parantunut, mutta rekisteröimättömien lasten saaminen tarvittaessa lastensuojelun piiriin aiheuttaa työtä ja ongelmia. Ulkomaalaiset avustavat usein järjestöjen ylläpitämiä lastensuojelulaitoksia ja Pietarin kaupungin laitokset ovat taloudellisesti tiukoilla. Suomesta tuodut vaatteet sekä SEL:n osaston 135 ja Oili Suomen lähettämät herkut lahjoitettiin vierailun lopuksi Veran lapsille ja työntekijöille. Helsingin kunnalliset perhepäivähoitajat, JHL 20 ry, sopi alustavasti myös kummi-suhteen aloittamisesta Veran kanssa.
Mieleenpainuva oli myös vierailu lihanjalostuslaitokseen. Troja-niminen yritys on toiminut 12 vuotta ja johtaja Ljubov Batshurina kertoi yrityksen työllistävän tällä hetkellä 35 henkilöä, jotka tekevät kaksivuorotyötä. Vierailijat pääsivät tutustumaan yrityksen tuotantotiloihin, jonka jälkeen tarjottiin maistiaisia henkilökunnan tiloissa. Hyvästä menekistä ja tuotteiden laadusta kertoi se, että tuotteita on esitelty myös Berliinin messuilla. Vierailusta innostuneena makkaran makuun päässyt matkaseurue osti tehtaan myyntikojun tuotteet lähes loppuun.
Radikaaleja irtiottoja keskusjärjestöistä
Lauantain seminaarissa kuultiin Pietarin alueen metallialan ammattijärjestön puheenjohtaja Vitali Artjuhinin sekä juristi Tatjana Medvedevan puheenvuorot. Artjuhin kertoi, että ay-järjestöjen on ollut vaikea sopeutua yhteiskunnalliseen muutokseen Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Kun Neuvostoliiton aikana Pietarissa ammattiosastoon kuului 250 000 ihmistä, niin nyt jäseniä on 25 000. Venäjän erityispiirre on myös se, että työpaikkaa vaihtaessa työntekijä joutuu vaihtamaan ammattiosastoa vaikka ammatti ja tehtävänimike pysyisivätkin samoina. Artjuhin totesi, että Venäjän keskusjärjestöt eivät ole pystyneet vaikuttamaan duumaan työntekijöiden olojen parantamiseksi. Keskusjärjestöjen asemaa pönkittää myös se, että Neuvostovallan aikana ay-liikkeellä oli huomattava määrä omaisuutta. Nyt omaisuus on siirtynyt keskusjärjestöille, jotka eivät siten ole riippuvaisia ammattiosastojen jäsenmaksuista.
Mielenkiintoisen alustuksen seminaarissa piti Fordin tehtaan ay-yhdistyksen johtaja Aleksej Etmanov, jonka yhdistys on eronnut keskusjärjestöstä. Etmanov kertoi järjestön saaneen osakseen kritiikkiä eroamisesta, mutta hän näki sille hyvinkin painavia syitä. Etmanovin mielestä keskusliiton toiminta ei ole demokraattista ja joustavaa ja joukkotoimenpiteiden pelko on jatkuvasti olemassa. Etmanov kritisoi keskusliiton suhtautumista alaosastoihin esim. siinä, ettei se jaa riittävästi tietoa työntekijöiden oikeuksista. Ongelmana on myös se, että samaan liittoon kuuluu sekä työnantajia että työntekijöitä.
Etmanovin yhdistykseen kuuluu viisi autotehtaalla toimivaa järjestöä eri puolilta maata. Yhdistyksen tavoite on tiedottaa työntekijöitä heidän oikeuksistaan. Edistystäkin on jo syntynyt; yhdistys on saanut Pietarin kaupungilta käyttöönsä rakennuksen, jonne perustetaan ay-liikkeen tiedotuskeskus.
Kansainvälisten yritysten toiminnasta Venäjällä keskusteltiin myös. Lakkojen yhteydessä työnantajapuoli voisi hyvinkin kuitata tilanteen olankohautuksella ja siirtää tuotantoa halvempiin maihin. Etmanov totesi, että Venäjälle on tulossa uusia kansainvälisiä yrityksiä, jotka tarvitsevat ammattitaitoista työvoimaa. Jos työntekijöitä pystyttäisiin tiedotettamaan etukäteen heidän oikeuksistaan, olisi mahdollista myös saada heidät taistelemaan niiden puolesta.
Itsenäisen järjestäytymisen ja keskusliitosta irtautumisen idea on leviämässä eteenpäin. Lokakuun alussa myös Nokian tehtaalle perustettiin itsenäinen ammattiyhdistys
Teksti Maisa Kuikka
Kuva Marjaliisa Siira
