Mitä yhteistä on Suomella ja Myanmarilla, Kiinalla, Eritrealla, Libyalla, Marokolla, Qatarilla ja Sudanilla? Ne ja 25 muuta maata* eivät ole allekirjoittaneet rypäleaseet kieltävää sopimusta mutta tarkkailevat tilannetta. Sopimuksen on allekirjoittanut 108 valtiota, joista 46 on myös ratifioinut sen.

Rypäleasekieltosopimus astui voimaan elokuussa 2010. Marraskuussa sopimusosapuolet pitivät ensimmäisen kokouk-sensa Laosissa, maassa, jonne Yhdysvallat pudotti Vietnamin sodan aikana noin 270 miljoonaa rypälepommia.

Kolme vuotta sitten Phongsavath-niminen teinipoika kompastui pieneen, pallomaiseen metalliesineeseen, joka oli hautautunut maahan lähellä hänen kouluaan. Phongsavath oli kyllä kuullut, että lentokoneet olivat kylväneet pommeja maaperään vuosikymmeniä sitten, jolloin hän ei ollut vielä edes syntynyt. Poika ei ollut kuitenkaan koskaan nähnyt niitä. Phongsavath yritti avata esineen, joka välittömästi räjähti hänen käsissään. Kun hän heräsi sairaalassa, hän oli sokea. Räjähdys oli myös repinyt irti hänen molemmat kätensä.

Yksi rypäleaseiden inhottavimmista puolista on se, että ne aiheuttavat tuhoa yhä edelleen, kymmeniä vuosia maahan päätymisensä jälkeen. Nimenomaan siviilit joutuvat kärsimään tuhoista eniten. Phongsavathin tarina on traagisen tavanomainen Laosissa, jossa sodan jälkeen yli 20 000 ihmistä on kuollut tai haavoittunut maaperään jääneiden rypäleaseiden räjähdyksissä.

Cluster Munition Coalition (CMC) on yli 350 kansalaisjärjestön muodostama yhteenliittymä, joka ajaa rypäleaseiden poistamista maailmasta. CMC:n koordinaattori Thomas Nash arvioi, että rypälepommeja on Laosissa vielä jopa 80 miljoonaa.

”Niitä on hajallaan maaseudulla, pelloilla, koulujen lähellä, tienvarsilla”, Nash kertoo. Laosissa ammuksia on eniten väkilukuun nähden, mutta pommeista kärsivät myös muun muassa Angola, Sambia, Libanon ja Libya.

Konkreettisia toimia

On kuitenkin toiveita, että vuosi 2010 osoittautuisi käännekohdaksi kampanjassa, joka pyrkii poistamaan rypäleaseet maailmasta. Laosin pääkaupungissa Vientianessa kokoontuneet rypäleasesopimuksen sopimusosapuolet laativat toimintasuunnitelman, joka tarkensi sopimuksen toteutusta. 66-kohtainen suunnitelma sisältää myös konkreettisia toimia. Thomas Nash pitää suunnitelmaa draamaattisena muutoksena siinä, miten hallitukset ymmärtävät rypäleaseet ja hoitavat niiden seuraukset.

”Rypäleasesopimus asetti vahvat lailliset velvoitteet uhrien auttamiseksi. Nyt meillä on selkeä toimintasuunnitelma, joka velvoittaa maat kääntämään lakikielen toiminnaksi, jolla on nopea aikataulu ja selvät budjetit. Juuri tätä saastuneilla alueilla asuvat ihmiset ovat odottaneet.”

Seitsemän rypälesopimuksen ratifioinutta valtiota ilmoitti Vientianessa jo tuhonneensa varastoidut rypäleaseensa. Ennestään luvatun rahoituksen lisäksi Australia, Belgia, Luxemburg, Uusi-Seelanti ja Sveitsi ilmoittivat lahjoittavansa yli 6,7 miljoonaa dollaria (4,9 miljoonaa euroa) Laosille ensi vuonna.

Vientianen kokoukseen osallistui kaikkiaan 121 maata, ja mukana oli edustajia myös maista, jotka eivät ole sopimusta allekirjoittaneet – muun muassa Suomesta.

Sopimusosapuolten toinen kokous järjestetään syyskuussa 2011 Libanonissa.

Mitä tekee Suomi?

Suomi ei ole mairittelevassa seurassa niiden valtioiden joukossa, jotka eivät ole rypäleasekieltosopimusta allekirjoittaneet. Jo vuonna 2008 vihreiden kansanedustaja Johanna Sumuvuori huomautti, että sopimuksen allekirjoittamatta jättäminen haittaa Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa, on puolustuspoliittisesti lyhytnäköinen päätös eikä huomioi rypeleaseiden käyttöön liittyviä vakavia ongelmia. Lisäksi maamme käyttämien ammustyypppien saaminen ulkomailta vaikeutuu tulevaisuudessa, koska meillä ei ole omaa rypäleasetuotantoa.

Heinäkuussa 2010 Euroopan parlamentti vaati jäsenvaltioita hyväksymään rypäleasekiellon. Parlamentin äänestyksessä suomalaisten europarlamentaarikoiden rintama hajosi: kuusi äänesti kieltoa vastaan ja seitsemän sen puolesta. Vastaan äänestänyt keskustan Hannu Takkula puolusti rypäleaseiden käyttöä sillä, että ”se Suomessa on hyvin vastuullista”. Näin siitä huolimatta, että kukaan ei pysty takaamaan maaperään kylvettyjen ammusten räjähtämättömyyttä.

* Sopimuksen ulkopuolelta Vientianen kokoukseen osallistuneet maat: Argentiina, Bangladesh, Brunei, Eritrea, Itä-Timor, Jordania, Kambodzha, Kiina, Kuwait, Libya, Malediivit, Malesia, Marokko, Mauritius, Mongolia, Myanmar (ent. Burma), Palestiina, Puola, Qatar, Saudi-Arabia, Salomonsaaret, Singapore, Sudan, Suomi, Swazimaa, Tadzhikistan, Thaimaa, Trinidad ja Tobago, Turkki, Ukraina, Venäjä, Vietnam, Zimbabwe.

Teksti Anu Harju
Kuva DCA Archive