Craig Murray lähetettiin Britannian suurlähettilääksi Uzbekistaniin kesällä 2002. Maa oli tuolloin USA:n keskeinen liittolainen ”terrorismin vastaisessa sodassa”, ja diktaattori Islam Karimovia pidettiin länsimaiden ystävänä. Murray huomasi kuitenkin olevansa lähettiläänä maassa, joka eli pelon vallassa.

Pian Uzbekistaniin saapumisensa jälkeen Craig Murray vieraili muiden maiden diplomaattien luona ja kyseli, kuinka he suhtautuvat Karimovin hallituksen brutaaliin toisinajattelijoiden kidutukseen, katoamisiin ja murhiin. Murraylle tehtiin selväksi, että vaikka kaikki olivat tietoisia Uzbekistanin järkyttävästä ihmisoikeustilanteesta, aiheesta ei tullut puhua, koska maa oli länsimaiden läheinen liittolainen. Murray kuitenkin päätti toisin ja alkoi arvostella julkisesti sekä Uzbekistanin hirmuhallintoa että USA:n ja sen muiden liittolaisten läheisiä suhteita Karimovin hallitukseen.
Craig Murrayn mukaan ”Karimov on yksi maailman pahimpia diktaattoreita. Hän on mies, joka on vastuussa tuhansien ihmisten kuolemasta. Uzbekistanin vankiloissa vankeja keitetään hengiltä. Ja hän vieraili Valkoisessa talossa vuonna 2002. On hyvin helppoa löytää valokuvia Bushista kättelemässä Karimovia. Rumsfeld on erityisen hyvissä väleissä Karimovin kanssa.”

Kidutus on sääntö, ei poikkeus

Murrayn mukaan Uzbekistanissa kidutetaan kaikkia poliittisia tai uskonnollisia vankeja. ”Ihmisiltä vedetään kynsiä pois, heidän hampaansa murskataan vasaralla, heidän raajojaan murretaan, heitä raiskataan esineillä kuten rikkinäisillä pulloilla.” Murray kritisoi etenkin sitä, että länsimaat, USA ja Britannia etunenässä, ottavat tyytyväisinä vastaan näillä keinoilla saatua tiedustelutietoa, vaikka se on täyttä roskaa. Kidutettuina ihmiset myöntävät mitä vain saadakseen sen loppumaan. Hän kertoo: ”En voinut uskoa, että CIA oli niin läheisessä yhteistyössä näiden kauheiden turvallisuuspalveluiden kanssa ja otti vastaan tietoja, jotka olivat selkeästi vääriä. Kun valitin asiasta, vaikka tein sen sisäisesti [Britannian ulkoasiainhallinnon sisällä], Britannian hallitus menetti kärsivällisyytensä ja muuttui hyvin vihamieliseksi minua kohtaan.” Kidutetut vangit pakotettiin yleensä myöntämään olevansa al-Qaidaan kuuluvia terroristeja, sillä näin Karimov pystyi esittämään taistelevansa samaa vihollista vastaan kuin USA:kin.

Murray jatkoi Uzbekistanin ja länsimaiden sille antaman tuen arvostelemista syksyyn 2004, jolloin hänet pakotettiin eroamaan suurlähettilään paikalta. Pian tämän jälkeen Murray erosi ulkoasiainhallinnon palveluksesta ja alkoi kampanjoida ihmisoikeuksien puolesta. Hän on tuonut julkisuuteen asiakirjoja, jotka todistavat kiistattomasti, kuinka USA:n ja Britannian tiedustelupalvelut hyväksyvät kidutuksen ja toimivat läheisessä yhteistyössä sellaisten turvallisuuspalvelujen kanssa, jotka ovat aivat yhtä brutaaleja kuin Saddamin oma turvallisuuspalvelu Irakissa. Murray aikoo pian julkaista Uzbekistania käsittelevän kirjan, Murder in Samarkand, vaikka Britannian ulkoasiainhallinto on pyrkinyt estämään julkaisemisen monin eri keinoin.

Kun Murraylta kysyttiin, mistä hän on saanut rohkeuden puhua julkisesti Uzbekistanin hirmuhallinnosta ja länsimaiden sille antamasta tuesta, hän vastasi näin: ”Luulen, että kuka tahansa kunnollinen ihminen tekisi niin kun tietää, että ihmisiä keitetään, heidän kynsiään revitään pois ja heidän lapsiaan raiskataan heidän edessään. Tätä ei voi vain hyväksyä ja nukkua öisin.”

Lähde: www.craigmurray.co.uk

Teksti Jussi Sinnemaa
Kuva Essi Rajamäki