Vuosi 2007 on suomalaisen rauhanliikkeen juhlavuosi. Rauhantoiminta aloitettiin 100 vuotta sitten Suomen Rauhanliiton perustamisen myötä, jotta ”sotavarustukset ja sota lakkaisivat ja että kansain välillä sattuneet erimielisyydet ja riitaisuudet ratkaistaisiin sovinto-oikeudella”. Tuota tavoitetta pyrkivät tänä päivänä Rauhanliiton lisäksi edistämään myös Rauhanpuolustajat ja Rauhankasvatusinstituutti sekä monet muut suomalaiset järjestöt.
Suomalainen rauhanliike 100 vuotta -tapahtuman juhlallisuuksia vietettiin 10.2.2007 Tampereella Työväen keskusmuseossa. Niin ikään Tampereella, raittiustalon juhlasalissa, pidettiin 10.2.1907 rauhanyhdistyksen perustava kokous. Uusi yhdistys otti nimekseen Suomen Rauhanliitto. Sen pohja oli kristillinen, mutta nykyinen Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys ry. on uskonnollisesti, puoluepoliittisesti ja kansainvälispoliittisesti sitoutumaton. Rauhanliitto on kattojärjestö 15 suomalaiselle järjestölle, joita yhdistää samansuuntainen käsitys rauhan edellytyksistä.
Professori Rauni Räsänen aloitti juhlakokouksen alustamalla kansainvälisyys- ja rauhankasvatuksesta opettajakoulutuksessa. ”Opettajan ammatti on eettinen ammatti, koska kasvatus on arvoihin sidottua toimintaa. Kasvatuksessa rauha on se arvo, johon toiminta on sidottu”, totesi Räsänen. Eettiseksi ammatin tekee myös moni muu seikka. Toisena osapuolena on lapsi tai nuori eli seuraava sukupolvi. Opettajan ja oppilaan välillä on pitkäaikainen ja erityislaatuinen ihmissuhde. Koulujen tehtävä on sekä yhteiskuntaan sosiaalistaminen että kriittisten kansalaisten kasvattaminen. Koulutus muokkaa vahvasti sekä minäkuvaa että maailmankuvaa. ”Tästä päästään vielä opettajan ammatin yhteen eettiseen ulottuvuuteen eli siihen, että kasvatuksella on suuri vaikutus sekä yksilöön että yhteiskuntaan”, selvitti professori Räsänen.
”Opettajakoulutuksemme on aivan liian etnosentrinen. Tarkoitan asennetta, jonka mukaan vain oman yhteisön tavat ovat hyviä ja hyväksyttäviä, mikä näkyy koulutuksessa oman yhteisön yksipuolisesta näkökulmasta tuotetun tiedon yksipuolisella tarjonnalla. -Master of Education – International programme on eräs ratkaisu tällaisen etnosentrismin vähentämiseen esimerkiksi siten, että sekä opettaja- että oppilasaines on kansainvälinen. Tuossa ohjelmassa tavoitteena on kulttuurien välinen herkkyys ja globaali tiedostus. Se on rakennettu kokonaan kansainvälisyyskasvatuksen ja etiikan pohjalle. Tavoitteena on lisäksi koko koulukulttuurin analyysi; miten siellä kaikkialla otetaan huomioon rauhan- ja kansainvälisyyskasvatus.”
TAPRIssa tutkitaan rauhanomaista muutosta
Rauhanliitto tukee rauhantutkimusta ja muuta tieteellistä työtä, joka edistää konfliktien väkivallattomien ratkaisukeinojen löytämistä ja edistää rauhan säilymistä. Se pitää tehtävänään olla yhteydessä mahdollisimman moniin rauhankysymysten osa-alueisiin erikoistuneisiin järjestöihin, tutkimuslaitoksiin, ”ajatushautomoihin” ja kampanjaorganisaatioihin, ja välittää suomalaiselle yleisölle tietoa niiden toiminnasta ja ajattelusta.
”Rauhantutkimus on laajentunut sodan ja rauhan kysymyksistä käsittelemään myös rauhan edellytyksiä”, kertoi amanuenssi Unto Vesa Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta TAPRIsta. TAPRI perustettiin Tampereelle eduskunnan vuonna 1969 säätämällä lailla, ja se aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Elokuussa 1994 se liitettiin Tampereen yliopistoon itsenäiseksi tutkimuskeskukseksi Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen yhteyteen. TAPRIn toiminta keskittyy rauhanomaisen muutoksen tutkimukseen nykyisen tutkimusohjelman mukaan. Vesan mukaan rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksessa pitää yhdistää tiedollinen puoli ja toimintaan rohkaiseminen. ”Parikin rauhankasvatuksen tunnustettua oppihenkilöä on varoittanut tutkimuksellisen puolen merkityksen ylikorostumisesta suhteessa toimintaan. Rauhankasvatuksen kysymykset nousevat aina jostakin konkreettisesta tilanteesta, eivät siitä irrallaan. Tutkimukselliset kysymykset voivat nousta tutkimuksellisista intresseistä, joilla ei ole välitöntä suhdetta johonkin konkreettiseen ongelmanratkaisutilanteeseen.”
”Tieto voi johtaa myös kyyniseen asenteeseen, joka heikentää toimintaan rohkaisemista”, Vesa varoitti. ”Ihmetellään tuskaisina, miksi historiasta ei opita. Jotkut oppivat käydyistä sodista ihan vääriä asioita. Jotkut oppivat Vietnamin sodasta, että sinne ei menty tarpeeksi isolla joukolla ja isolla asearsenaalilla heti alkuun. Tällainen oppiminen voi tehdä rauhantutkijan kyyniseksi.”
Miten rauhaa opetetaan?
Rauhanliitto työskentelee yhdessä jäsenjärjestöjensä ja useiden muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa edistääkseen väkivallatonta kulttuuria, suvaitsevaisuutta ja rauhankasvatusta. Rauhanliiton ja Rauhankasvatusinstituutin yhteiseksi rauhankasvatustyön muodoksi on vakiintunut vuodesta 1998 lähtien toiminut Rauhankoulu. Se järjestää kouluille ja oppilasryhmille muun muassa ihmisoikeuksia ja konfliktien ymmärtämistä käsitteleviä Rauhankoulupäiviä Helsingin Rauhanasemalla ja kouluttaa opettajia ja ohjaajia rauhankasvatuksen perusteissa. Työskentelyn lähtökohtana ovat oppilaiden olemassa olevat tiedot, mielikuvat ja käsitykset. Koulutus rakentuu opettajan toiveiden ja luokan tarpeiden mukaisesti.
”Käytämme aina rauhankasvatustunneilla draamamuotoisia osallistavia menetelmiä, mutta kenenkään ei tarvitse osata näytellä päästäkseen mukaan. Rakennamme tarinoita siten, että lapset pääsevät kokemaan, miltä tuntuu tehdä väkivallattomia tekoja ja miltä konflikteissa toimiminen tuntuu. Yritämme saada lapset ymmärtämään, että konfliktitilanne on sellainen, missä itse voi olla aktiivinen sen ratkaisemisessa”, kuvailevat Elina Lauttamäki ja Tuomas Urho Rauhankoulusta. ”Nyt olemme valmistelemassa projektia, jossa menemme kouluihin tekemään näytelmää konfliktilanteista, johon oppilaat pääsevät itsekin mukaan”, kertovat Lauttamäki ja Urho.
Jos tahdot rauhaa, tee rauhaa
Rauhanliitto hyväksyi periaatejulistuksen syyskokouksessaan vuonna 1977, ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin julistus hyväksyttiin uusitussa muodossa. Helmikuussa 2007 Rauhanliiton juhlakokouksessa hyväksyttiin uusi periaateohjelma.
”Periaateohjelmassa tekstiä, jossa selitetään maailman luonteen muuttumista, on lisätty. YK:n merkitystä rauhanrakentamisen elementtinä on korostettu. Että on konsensus siitä, että YK on olemassa ja että sen täytyy olla olemassa, on loistava asia. Mutta se, että sen periaatteiden mukaisesti ei toimita, ei ole niin loistava asia”, totesi Rauhanliiton puheenjohtaja Kalevi Suomela.
Hallitukset ovat avainasemassa periaateohjelman periaatteiden toteuttamisessa, mutta ne toteutuvat vain valistuneen yleisen mielipiteen, aktiivisen kansalaistoiminnan ja määrätietoisen vaikuttamisen avulla. Jokainen ihminen voi halutessaan löytää paikkansa tässä toiminnassa: Jos tahdot rauhaa, tee rauhaa. Jokaisen ihmisen elämänvalinnat ja toiminta vaikuttavat muihinkin ihmisiin.
Mia Hemming
Lähde: Suomen Rauhanliiton uusi periaatejulistus 10.2.2007
