Kevään kääntyessä kesäksi on puheenaiheeksi noussut monia keskenään varsin ristiriitaisia aiheita. Varmaan eniten on huolta ja hämmennystä aiheuttanut kaksi yhtäaikaista tapahtumaa. Eduskunnassa väiteltiin ensin monille tärkeän Heinolan reumasairaalan uhkaavasta konkurssista. Rahaa sen pelastamiseksi ei sitten lopulta löytynyt mistään.

Muutaman päivän päästä hallitus ilmoitti pakottavasta tarpeesta ottaa lainaa 1,5 miljardia euroa Kreikan tukemiseen. Tällä jättisummalla Suomi osallistuu tukitalkoisiin yhdessä muiden EU:n talous- ja rahaliiton jäsenten eli yhteisessä valuutassa eurossa olevien kanssa. Talkoiden sanottiin pelastavan Kreikan valtion konkurssilta. Siinä sivussa sen uskottiin torjuvan myös euroon kohdistuvan paineen. Oli pelätty jopa koko yhteisvaluutan hajoamista. Miten käy, se jää nähtäväksi. Tämän lisäksi sitouduttiin muiden mukana peräti noin 700 miljardin (700 000 miljoonan) euron takausvastuuseen.

Oikeutetusti kansalaiset ovat huuli pyöreänä tätä seuratessaan. Olihan tämä hallitukseltamme selvääkin selvempi osoitus siitä, että sille on paljon kansalaisten hyvinvointia tärkeämpää turvata finanssilaitosten, pankkien, vakuutusyhtiöiden ja kaikenlaisten spekulanttien saatavat niiden seikkaillessa riskisijoituksillaan. Vanha hokema toimii. Sen mukaan voitot jaetaan rahamaailman pelureiden kesken ja tappiot osoitetaan tavallisten veronmaksajien kontolle. Näin toimii markkinatalous vuonna 2010.

Kerjäläisistä on myös riittänyt yllin kyllin puhetta. Erityisesti ovat esillä olleet Romaniasta tulleet kerjäläiset. Mistä kerjäläisten olemassaolo sitten kertoo? Ovatko he vain laiskoja lintsareita tai järjestäytyneen rikollisuuden käsikassaroita?

Vauraan EU:n alueella on virallisten tilastojen mukaan ainakin 80 miljoonaa ihmistä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Romania ja Bulgaria ja valitettavasti monet muutkin EU:n jäsenmaat eivät takaa kansalaisilleen edes perustoimeentuloa, puhumattakaan normaaleista ihmisoikeuksista. EU katsoo asioita sivusta eikä tee mitään. Euroopan unioni on julistanut tämän vuoden köyhyyden teemavuodeksi, mutta julistukseen se asia taitaa jäädäkin. Suomalaiset poliitikot ovat sentään reagoineet. Nyt tutkitaan oikein porukalla, antaisiko perustuslaki oikeuden säätää kerjäämisen kieltävän lain!

Keskustelu on laajentunut myös vierastyöläisiin ja maahanmuuttajiin. On suunnitteilla uusi laki, jolla tavoitellaan maahanmuuttajien sosiaalietuuksien kaventamista. Se pitäisi turhat pyrkyrit poissa. Samaa asiaa palvelisi EU-maista tulevien pikakäännytys. Oleskeluaika lyhenisi nykyisestä parista kolmesta kuukaudesta noin viikkoon.

On ollut huikaisevaa seurata sitä hengen lentoa ja paloa, jonka nämä aiheet ovat kirvoittaneet!

Jussi Lilja

Kirjoittaja on Työpaikkojen rauhantoimikunnan puheenjohtaja.