Pääkirjoituksen otsikko ei viittaa syksyisiin sääolosuhteisiin ainakaan täällä eteläisemmässä Suomessa. Mutta Arkadianmäellä eduskunnassa käsittelyssä olevassa valtion ensi vuoden talousarviossa luvataan lunta tupaan suomalaiselle rauhan-liikkeelle. Elleivät kansanedustajat puutu esitykseen, niin luvassa on lähes kolmanneksen leikkaus rauhantyön ennestäänkin vaatimattomiin määrärahoihin.
Määrärahojen leikkaus ei koske vain rauhanjärjestöjä, vaan samalla momentilla olevat ystävyysseurat ja kulttuuri- ja mielipidelehtituki muiden joukossa ovat leikkausuhan alla. Mutta pallo on nyt kansanedustajilla ja toivottavasti mahdollisimman moni ottaa yhteyttä oman alueensa kansanedustajiin ja pyytää vähintäänkin perusteluja leikkauksille, jotka suuruusluokassaan tuntuvat käsittämättömiltä tässä ajassa. Kyse on pienistä rahoista valtion rahavirroissa, mutta pienille järjestöille ne ovat merkittäviä.
Mutta vaikka määrärahaleikkaus saataisiinkin estettyä, on kansalaisjärjestöjen syytä varautua poliittisten päätöksentekijöiden ylimielisyyteen. Korulauseista huolimatta kansalaisten itsenäinen poliittinen osallistuminen ei heitä kiinnosta – poliittinen eliitti kaipaa alamaisia, ei kansalaisia. Varmin tae toimintamme jatkuvuudelle on aktiivinen toiminta. Toimintamme rahoittamiseksi kaikki taloudellinen tuki jäsenistöltämme ja muilta toimintamme tukijoilta, kuten Pystykorvakirjojen lukijoilta on ensiarvoisen tärkeää.
Syksy on ollut Rauhanpuolustajille työntäyteinen. Järjestetyt tapahtumat, kuten syyskuinen Helsinki2006 järjestötori ja mielenosoitus, köyhdytettyä uraania käsittelevä eduskunnan seminaari ja Työpaikkojen rauhantoimikunnan vierailu Pietarissa ovat olleet erittäin onnistuneita. Pystykorvakirjasarjan ansiokas ja erittäin mielenkiintoinen syksyn julkaisuohjelma on myös herättänyt ansaittua huomiota.
Valitettavasti tiedotusvälineiden osalta kiinnostus ei ole ollut kummoista. Erityisesti hämmästyttää se, ettei tiedotusvälineitä (harvaa poikkeusta lukuunottamatta) kiinnostanut tavata Suomessa vieraillutta irakilaislääkäriä Jawad Al-Alia. Ottaen huomioon kuinka paljon palstatilaa Irakin tilanne saa kansainvälisten uutistoimistojen välittämänä, olisi luullut toimittajia kiinnostavan ihmisten omakohtaiset kokemukset! Samoin ainakin valtamediat näyttivät sivuuttavan Asem-huippukokouksen alla olleen kansalaisjärjestöjen AEPF-tapahtuman. Huippukokouksen ruokalistatkin tulivat tutuiksi, mutta todellinen kiinnostus esimerkiksi Aasian maiden ihmisoikeustilanteeseen näytti olevan olematonta. EU-mantraa hoettiin kyllä yleisellä tasolla, mutta kun oikeat ihmiset olisivat olleet kertomassa oikeista ongelmistaan, se ei kiinnostanut.
Mutta ei anneta menneiden eikä edessä mahdollisesti häämöttävien murheiden masentaa. YK:n aseidenriisuntaviikkoon valmistautuminen on parhaillaan käynnissä ja toivottavasti mahdollisimman monet rauhanaktiivit löytävät tiensä viikon kulkueisiin ja tapahtumiin eri puolilla maata.
Antoisia lukuhetkiä Rauhan puolesta -lehden parissa. Seuraavalla kerralla jäsenmaksunsa maksaneille putoaakin postiluukusta ensi vuoden Solidaarisuuskalenteri. Kalenterin teemana on vapaus – nauttikaamme vapaudestamme olla rauhan puolesta.
Teemu Matinpuro
