Euromed Civil Forum maahanmuuttotunnelmissa

Joukko Euroopan unionin ja Välimeren eteläpuolisten maiden kansalaisjärjestöjä kohtasi marraskuun alussa Ranskan Marseillessa pidetyssä Euromed Civil Forumissa. Tapahtuma tarjosi kohtaamis- ja verkostoitumismahdollisuuden yhteensä noin 250:lle kansalaisyhteiskunnan toimijalle.

Euromed Civil Forum on osa vuonna 1995 aloitettua Barcelonan prosessia (Euro-Välimeri-kumppanuus), joka on tarjonnut erityisen tilaisuuden kansalaisyhteiskunnalle ottaa kantaa poliittisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin. Barcelonan prosessi puolestaan on pyrkinyt keskittymään kolmeen eri osa-alueeseen: turvallisuus, talous ja kulttuuri. Barcelonan prosessiin kuuluvat EU-maiden lisäksi Marokko, Algeria, Tunisia, Egypti, Israel, Turkki, Syyria, Jordania, Libanon, palestiinalaishallinto, Albania ja Mauritania.

Usein keskustelut ovat keskittyneet lähinnä EU-maiden intresseihin, kuten laittoman maahanmuuton torjumiseen tai terrorismiin. Arabimaat ovatkin ilmaisseet tästä ärtymyksensä, eikä prosessin kymmenvuotisjuhliin vuonna 2005 osallistunut yksikään arabimaan johtaja, Palestiinan presidenttiä Mahmoud Abbasia ja Turkin pääministeriä Recep Tayyip Erdogania lukuun ottamatta.

Suomi on ollut presidentti Tarja Halosen johdolla alusta asti mukana yhteistyöjärjestelyissä. Vuonna 1997 Suomi isännöi ensimmäisen Barcelonan prosessin ympäristönsuojeluministerien konferenssin. Vuonna 2006 Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella järjestettiin jo toinen ministeritason ympäristökokous, nyt puolestaan Kairossa. Saman vuoden marraskuussa Suomi oli keskeisessä osassa, kun Euromed-kansalaisjärjestöfoorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa Välimeren eteläpuoleisessa valtiossa Marokon Marrakechissa, jonne kerääntyi yhteensä 450 osallistujaa.

Universaalit ihmisoikeudet esillä Marseillessa

Foorumin osallistujat jakaantuivat työryhmiin, joiden teemoina olivat kulttuuri, ihmisoikeudet, ympäristö, nuoret ja koulutus, naiset sekä sosioekonomiset kysymykset. Asiatuntija-alustuksia seuranneiden keskustelujen jälkeen työryhmissä oli mahdollista tehdä suosituksia Euromed-ulkoministerikokoukselle.

Foorumin yleisteema oli ihmisten liikkumiseen ja yhteiseloon liittyvät epäkohdat Euro-Välimeri-alueella. Pohjoisen asukkaille vapaa liikkuvuus on itsestään selvä kansalaisoikeus, etelän kansalaisten liikkuvuutta pyritään sen sijaan rajoittamaan niin etelästä pohjoiseen kuin etelän sisälläkin. Tälläkään kerralla kaikki etelän kokousosallistujat eivät päässeet paikalle, koska heille ei myönnetty viisumeita. On olemassa kahdenlaisia ihmisiä: ”homo europeanus” saa liikkua vapaasti, matkustella ja nähdä maailmaa, ”homo africanus” ei. Ihmisten vapaa liikkuminen ja oman asuinpaikan vapaa valitseminen on yksi tärkeimmistä perusoikeuksista kymmenes joulukuuta 60 vuotta täyttävässä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Silti useat maat tiukentavat ja säätelevät maahanmuuttopolitiikkaansa talouskasvun sanelemien ehtojen mukaan.

Ympäristö ja vapaakauppa-alue

Yksi Barcelonan prosessin päätavoitteista on ollut vapaakauppa-alueen luominen Välimerelle vuoteen 2010 mennessä. Kunnianhimoisen hankkeen toteutumisen aikataulua on sittemmin alettu epäillä. Ympäristökysymyksiin keskittyneessä työryhmässä kyseenalaistettiin koko hankkeen mielekkyys. Kestävän kehityksen näkökulmasta tehdyn raportin (SIA-EMFTA) mukaan vapaakauppa-alueen toteutuminen olisi todella tuhoisaa Välimeren alueelle niin luonnon kuin ihmistenkin näkökulmasta. Sen ajamat arvot olisivat täysin päinvastaisia kuin ne, joita Barcelonan prosessi on alkujaan perustettu ajamaan.

Foorumin osanottajat vaativat valtioidensa poliittisia johtajia sitoutumaan demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Palestiinan konfliktiin tulisi löytää ratkaisu ja loppulauselmassa vaadittiinkin YK:n päätöslauselmien täytäntöönpanoa. Esimerkin karusta arjesta tarjosi foorumissa syntynyt välikohtaus, jossa tunisialaiset kansalaisaktiivit paljastivat osanottajien joukkoon soluttautuneen tunisialaispoliisin. Todellisuus on eri asia kuin kauniit sanat. Toisaalta tärkeää on pienten edistysaskelien ottaminen.

Karim Maiche

Ranskan Välimeri-projekti

 

Kun Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vaalikampanjansa aikana teki esityksensä uuden Välimeren unionin luomisesta, hän korosti Barcelonan prosessin tärkeyttä. Sarkozyn ehdotukset prosessiin panostamiseksi kaatuivat kuitenkin Saksan pelkoon siitä, että se olisi pönkittänyt lähinnä Ranskan johtoasemaa Välimerellä.

Sarkozyn suunnitelmat eivät toteutuneet, mutta 13.7.2008 Pariisissa perustettiin Barcelonan prosessi, eli Välimeren unioni tutun Euro-Välimeri-yhteistyön pohjalle.

Ranska on keskeisesti esillä kaikissa EU:n Välimerta koskevissa elimissä, eikä Euromed Civil Forum ole avoimuuden lähtökohdistaan huolimatta poikkeus. Ranskan kansalaisjärjestökenttää ei voi pitää samassa määrin itsenäisenä kuin vaikka pohjoismaissa. Ranskalaiset kansalaisjärjestöt ovat vahvasti osa maan politiikkaa ja intressejä. Onkin varsin kuvaavaa, että Bernard Kouchner, yksi Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustajista, alkoi ulkoministeriksi noustuaan puhua Iranin pommittamisesta, mikäli tämä ei tottelisi kansainvälistä yhteisöä. Ranskalaiset Länsi-Sahara-solidaarisuusjärjestöt taas eivät tienneet foorumista mitään.

Euromed Civil Forum on myös vahvasti kytköksissä Euroopan komissioon, ja monet foorumin tärkeät virat ovat ylhäältä jaettuja. Keskustelun rajaaminen tiukasti maahanmuuttokysymyksiin esti epämiellyttävien aiheiden nousemisen asialistalle. Ranska on ottanut tärkeän liittolaisensa Marokon näkyvästi mukaan kansainvälisille areenoille. Esimerkiksi Euromed Civil Forumin puheenjohtajana toimii marokkolainen Abdelmaksoud Rachdi. Vuonna 2006 Marrakechissa järjestetyssä Civil Forumissa eri maiden kansalaisaktivistit yrittivät nostaa Länsi-Saharan konfliktin mukaan keskusteluun. Loppulauselma vaikeni kuitenkin Länsi-Saharan kysymyksestä täysin. Avoimen työryhmätyöskentelyn päätteeksi esitettyjen suositusten hyväksymisestä loppulauselmaan päätetään suljettujen ovien takana.

Länsi-Sahara ei kuulu Euromedin asialistalle. Ranska on Länsi-Saharaa miehittävän Marokon suurin tukija. Tuki on osa Ranskan ja EU:n laajempaa kansainvälistä poliittista agendaa, jolla pyritään tasapainottamaan Algerian merkitystä EU:n energiaturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Venäjä, Algeria ja Norja vastaavat 50 prosentin osuudellaan EU:n maakaasuntuotannosta, ja riippuvuus on kasvamassa 25 vuoden päästä 80 prosenttiin. Puheet Opecin kaltaisen kaasukartellin perustamisesta ja Venäjän Gazpromin ja Algerian Sonatrachin kaltaisten valtiojohtoisten energiayhtiöiden läheinen yhteistyö huolestuttavat.

Palestiinasta sen sijaan voidaan puhua. Eräs Marseillessa mukana ollut palestiinalainen kansalaisaktivisti kertoi, että Palestiinan kysymys on esillä vain muodollisista syistä. Arabihallitukset ja monet muutkin tahot pyrkivät ajamaan palestiinalaisten asioita omia etujaan silmällä pitäen. Euromed Civil Forum on merkittävä foorumi, jossa voidaan nostaa Euro-Välimeri-alueen epäkohtia esille. Kansalaisyhteiskunnan toimijoita ei saisi käyttää hyväksi legitimoimaan kenenkään yksittäisiä poliittisia intressejä.

Karim Maiche