Estelle-laivan yritys viedä gazalaisille lapsille jalkapalloja ja taistelujen tuhoamien talojen remontoijille sementtiä oli jälleen liikaa Israelille. Vastoin kansainvälistä oikeutta siviilejä saarroksissa pitävä Israel kaappasi Estellen kansainvälisellä merialueella ja syyllistyi siten yleisen tulkinnan mukaan häikäilemättömään merirosvoukseen.
Mieleen tulee väkisinkin ikävä ajatus siitä, että meillä on ensimmäisen luokan kärsiviä lapsia ja sitten näitä toisen ja kolmannen luokan kärsiviä lapsia. Kansainväliset uutistoimistot ovat tuottaneet tuhansia ja tuhansia artikkeleita Libyan ja Syyrian lasten kärsimyksestä, mutta Gaza ja palestiinalaiset jäävät täysin toissijaisiksi vaikka palestiinalaisalueiden miehitys on jatkunut kymmeniä vuosia.
Kansainvälisen uutisvirran luomassa maailmassa meillä on toisaalla yleisesti hyväksytty paha, assadien ja gaddafien diktatuurit ja Iranin ydinaseita tavoittelevat fundamentalistit. Toisaalla maailmaassamme on ”meidän” Israel, jonka ilmeisten rikosten tuomitseminen on äärimmäisen vaikeaa. Eurooppalaiset tuntevat olevansa velkaa juutalaisvaltiolle toisen maailmansodan juutalaisten joukkotuhon, holokaustin vuoksi. Israelin politiikan arvostelu lähentelee useassa maassa poliittista itsemurhaa. Holokaustista on tullut osa eurooppalaista identiteettiä, joka on luonut Israelin valtiolle äärettömän suotuisan tilanteen käyttää holokaustin muisto myös myös väärin.
Poliittisten vastustajien syyttäminen antisemitismistä on Israelille paljon käyttökelpoisempi ase kuin sen ydinaseet. Kuvaan kuuluu myös, että koko maailma on aiheellisesti huolissaan Iranin mahdollisesti valmistelemista ydinaseista, mutta Israelia ei kovistella luopumaan omistaan. Sen sijaan maailmalla joudutaan jälleen kerran pohtimaan sitä, toteuttaako Israel uhkauksensa iskeä Irania vastaan vielä ennen marraskuun alussa käytäviä Yhdysvaltojen presidentin vaaleja. Obaman lienee vaikea olla antamatta siinä tilanteessa sotilaallista tukea Israelille. Siten hänestä tulisi jo toisen sotansa aloittanut Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu.
Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.