Seitsemän vuotta sitten Yhdysvallat liittolaisineen miehitti Afganistanin. Syyksi ilmoitettiin maan vapauttaminen. Keväällä 2008 Yhdysvaltain entinen puolustusministeri Donald Rumsfeld lausui: ”Ihmiset Afganistanissa ovat vapaita. Heillä on oma presidentti ja parlamentti, ja yleinen turvallisuustilanne on parantunut huomattavasti.” Vuonna 2001 Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri Colin Powell sanoi, että Afganistanin naisten oikeudet eivät ole neuvoteltavissa.

Sosialisimin, uskonnon, vapauden ja demokratian nimissä Afganistanissa on 30 viime vuoden aikana toteutettu kaikki mahdolliset kauheudet. Afganistanilaiset ovat eläneet hyvin vihamielisessä ympäristössä ja ovat edelleen sodan, fundamentalismin, terrorismin sekä Yhdysvaltain ja Naton operaatioiden pääuhreja.

Vaikka afgaaninaisten niin sanottu vapautuminen oli pääsyy Afganistanin valloittamiselle vuonna 2001, maan naiset ovat nykyään alistetumpia kuin koskaan. Tässä joitakin esimerkkejä afganistanilaisnaisten kammottavista nykyoloista:

– Afgaaninaisten tekemien itsemurhien määrä on korkeampi kuin koskaan. Virallisten tahojen antamien tietojen mukaan vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla tehtiin 250 itsemurhaa, mutta todelliset luvut ovat paljon suuremmat.

– Afgaaninaisten eliniän odote on vain 44 vuotta.

– Tyttöjä käytetään yhä Afganistanissa valuutan tapaan vaihdon välineenä, ja pakkoavioliitot ovat yleisiä.

– OXFAMin tutkimuksen mukaan vain viidennes ala-asteikäisistä ja yksi kahdestakymmenestä yläasteikäisestä pääsee kouluun. Talebanin hallinnassa olevilla alueilla asuvista lapsista 200 000 on jäänyt kokonaan vaille koulutusta.

Seitsemän vuotta Yhdysvaltojen johtaman hyökkäyksen jälkeen tuhottu Afganistan on vieläkin uskonkiihkoisten sotaherrojen hallussa. Bushin hallinto antoi vallan tappajille ja ryöstäjille, jotka ovat yhtä pahoja ja julmia kuin talebanit. Ainoa ala, joka Afganistanissa on edistynyt yli odotusten, on huumeiden viljely ja välitys. Tällä hetkellä maa tuottaa 93 prosenttia maailman oopiumista. On julkinen salaisuus, että yksi Afganistanin sodan salainen tavoite on CIA:n tukeman huumekaupan elvyttäminen ja vuosittaisen 600 miljardin dollarin liikevaihdon alistaminen suoraan hallintaansa. Afganistanin huumetalous on CIA:n suunnittelema ja Yhdysvaltain ulkopolitiikan tukema hanke.

Talebanin kiihkomielinen väkivalta, kidnappaukset ja julkiset teloitukset jatkuvat Afganistanin itäisissä osissa, jotka eivät ole hallituksen hallinnassa. Afganistan on viime vuosina saanut avustuksina miljardeja dollareita, mutta tavalliset ihmiset eivät ole talousavusta hyötyneet. Ainoastaan kaksi prosenttia afganistanilaisista voi käyttää sähköä. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAO:n tuoreiden tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia (noin 18 miljoonaa) afganistanilaisista elää alle kahdella dollarilla päivässä.

Jopa jotkut Afganistanin korkea-arvoisista virkamiehistä ovat syyllistyneet korruptioon. Yleinen syyttäjä Jabar Sabet, korruption vastaisen viraston johtaja Azatullah Wasifi ja useat kuvernöörit syyttävät avoimesti toisiaan afganistanilaisille suunnattujen varojen ryöstämisestä. Maan asuntoministeri kertoi lehdistölle, että sotaherrat ja virkamiehet ovat ottaneet väkisin haltuunsa yli kolme miljoonaa hehtaaria maata Afganistanista. Oikeusjärjestelmä on kuitenkin niin mätä ja korruptoitunut, että ketään ei syytetä näistä rikoksista. Rankaisematta jättämisen kulttuuri vallitsee kun kyseessä ovat valtaapitävät.

Tapaukseni puhuu puolestaan. Minut erotettiin Afganistanin parlamentista, koska puhuin siellä istuvia sotaherroja ja rikollisia vastaan. Minua ei ole suostuttu asettamaan uudelleen virkaani kansainvälisestä paheksunnasta ja painostuksesta huolimatta, sillä tiedetään, että haluan paljastaa parlamentin rikollisen ja epäisänmaallisen luonteen.

Läntinen media puhuu demokratiasta ja Afganistanin vapautuksesta, vaikka Yhdysvallat liittolaisineen on sekaantunut rikollisuuteen ja sota- ja huumeherruuteen haavoittuneessa maassamme.

Valitettavasti Yhdysvaltain liittolaiset ja Euroopan maat eivät pyri vastustamaan Yhdysvaltain väärää politiikkaa, vaan seuraavat sen hallituksen jalanjälkiä. Ei ole epäilystäkään, etteikö Afganistan tarvitse kansainvälistä tukea jälleenrakennukseen ja päästäkseen takaisin jaloilleen. Afgaaneilla on pitkä historia miehityksen vastustamisessa, ja muutaman vuoden ajan olemme todistaneet, kuinka miehitys on vain pahentanut Afganistanin kriisiä ja työntänyt meidät ojasta allikkoon.

Miehitys ei ole ratkaisu Afganistanin katastrofaaliselle tilanteelle. Pysyvä rauha voidaan saavuttaa afganistanilaisten omilla ponnisteluilla, vaikka siihen menisikin aikaa. Mielestäni muutoksen edellytykset ovat nämä:

* Pohjoinen liitto täytyy poistaa vallasta ja riisua aseista.

* Kansainvälisen yhteisön ja YK:n täytyy vakavasti tarkkailla ja estää maita – esimerkiksi Pakistania, Irania ja Venäjää – lähettämästä aseita Pohjoiselle liitolle tai talebaneille.

* Demokratiamielisiä joukkoja ja yksilöitä tulee tukea ja kannustaa. Valitettavasti näin ei ole tapahtunut, vaan sotaherrat ovat uhkailleet ja pyrkineet marginalisoimaan demokratiaa ajavia instituutioita.

Rauhaa rakastavien ihmisten ja instituutioiden on autettava ja voimautettava afganistanilaisia demokratiaa haluavia rauhanomaisia ryhmiä ja yksilöitä, jotta he voisivat vastustaa terrorismia ja fundamentalismia. Teidän tukenne saa minut määrätietoisesti taistelemaan demokratian ja inhimillisyyden vihollisia vastaan.

Teksti Malalai Joya
Kuva Päivi Nikkilä

Afganistanin parlamentin jäsen
Teksti on lyhennetty versio Joyan Tanskassa toukokuussa pitämästä puheesta.

Suomentanut Leona Kotilainen