Belgia näyttää mallia maailmalle – ensin kiellettiin miinat, sitten rypälepommit ja nyt uraaniaseet

Belgialaiset ovat toistuvasti aseidenriisunnan edelläkävijöitä. Maan sitoutuminen epäinhimillisten asejärjestelmien vastaiseen kampanjointiin on ollut esimerkillistä. Maaliskuun 22. päivänä maan parlamentti hyväksyi ensimmäisenä maailmassa lain, jolla kielletään uraaniaseet sekä köyhdytetyn uraanin käyttö panssaroinnissa käytettävissä metalleissa. Päätös osoittaa, että tietoisuus uraaniaseiden aiheuttamista terveysriskeistä on leviämässä Euroopan maissa. Tähän ovat vaikuttaneet merkittävästi EU-parlamentin toistuvat vetoomukset näiden aseiden kieltämiseksi.

Uusi laki on monin tavoin merkittävä, vaikka Belgia ei itse käytäkään uraaniaseita. Naton päämaja sijaitsee Brysselisssä ja uraaniaseita kuljetetaan säännöllisesti Antwerpenin sataman kautta. Lailla kielletään köyhdytettyä tai muuten teollisesti valmistettua uraania sisältävien tavanomaisten asejärjestelmien käyttö, varastointi, kauppa ja kauttakulku. Viime hetkellä lainsäädännön sanamuotoa muutettiin kuitenkin siten, ettei se koske USA:n Kleine Brogelin tukikohtaan sijoitettuja ydinaseita.

Belgian hallitukselle haluttiin antaa aikaa kampanjointiin muiden maiden saamiseksi mukaan uraaniasekieltoon. Tästä syystä laki säädettiin astumaan voimaan vasta kahden vuoden kuluttua sen kirjaamisesta lainsäädäntöön. Parlamentin päätös on belgialaisen uraaniaseiden kieltoon tähdänneen verkoston yli kolme vuotta jatkuneen vaativan ulkoparlamentaarisen kampanjoinnin ja lobbauksen huipentuma. Erityinen kiitos onnistuneesta lopputuloksesta kuuluu myös eri puolueita edustaneille ja kampanjaa tukeneille kansanedustajille sekä parlamentin puolustusvaliokunnan kuulemille asiantuntijoille. Valiokunta kuuli käsittelyn aikana muun muassa Kuopion yliopiston tutkijaa, tohtori Keith Baverstockia.

Sotilaat uraaniaseita vastaan

Mielenkiintoinen seikka on eri eurooppalaisten maiden puolustusvoimien henkilökuntia edustavan EUROMIL-järjestön aktiivinen rooli Belgian kampanjassa. Järjestöä kuultiin yhtenä asiantuntijana puolustusvaliokunnan käsittelyssä. Esimerkiksi Italiassa armeijan edustajat ovat olleet jo vuosia huolissaan uraaniaseiden pitkäaikaisista vaikutuksista. Italialaisten sotilaiden virtsassa havaittiin jäämiä köyhdytetystä uraanista, ja on väitetty jopa 109 sotilaan kuoleman aiheutuneen altistumisesta köyhdytetylle uraanille.

Suomessakin rauhanturvaajien joukossa on havahduttu köyhdytetyn uraanin riskeihin. Suomen sosiaalifoorumissa puhunut YK:n rauhanturvaveteraani, majuri evp. Kauko Pippuri mainitsi muun muassa, että jopa viisi prosenttia ruotsalaisista rauhanturvaajista kärsii niin sanotusta Persianlahden syndroomasta, jonka yhdeksi aiheuttajaksi on epäilty nimenomaan köyhdytettyä uraania.

Teemu Matinpuro

Lisätietoa: www.bandepleteduranium.org, Rauhanpuolustajien nettisivuilta löytyy myös viime syyskuussa Helsingissä pidetyn uraaniaseseminaarin raportti englanniksi.

 

Belgia tänään – Suomi huomenna – sitten maailma

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen uraaniasekieltokampanja jatkaa työtään Suomen hallituksen painostamiseksi. Syksyllä 2006 ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja totesi hallituksen pitävän uraaniaseiden kieltoa ensiarvoisen tärkeänä päämääränä, mutta aikaa ei nähty kypsäksi kansainvälisille aloitteille. Uraaniasekysymys ei ole vielä saanut riittävästi huomiota, ja vain harvat maat pitävät kysymystä akuuttina. Belgian esimerkki osoittaa, että joku on aina ensimmäinen. Nyt Suomi voisi vihdoinkin seurata esimerkkiä, laatia vastaavan lain ja nostaa uraaniaseet esiin kansainvälisillä areenoilla.

Suomi on perinteisesti korostanut YK:n Genevessä pysyvästi kokoontuvan aseidenriisuntakonferenssin ensisijaisuutta aseidenriisuntakysymyksissä. Konferenssi ei kuitenkaan ole vuosiin onnistunut luomaan merkittäviä uusia sopimuksia. Monet maat ovatkin tehneet aloitteita erillisiksi sopimuksiksi, joihin halukkaat voivat liittyä. Esimerkkeinä näistä ovat jo aikaansaatu kansainvälinen miinakieltosopimus ja nyt tehty aloite rypälepommien kieltämiseksi. Miinasopimukseen Suomi sitoutui vasta pitkän vastaan hangoittelun jälkeen. Rypälepommisopimusta olemme ainakin periaatteen tasolla ajamassa, mutta uskottavuuttamme heikentää samanaikainen into hankkia niitä miinoja korvaamaan.

Allekirjoita vetoomus, että Suomi toimisi yhtenä aloitteentekijänä uraaniaseiden kiellon saamiseksi YK:n seuraavan, syksyllä 2007 alkavan yleiskokouksen asialistalle:
www.uraaniaseetkieltoon.net