Ydinsulkusopimuksen toteutumista seuraava komitea tekee työtään tilanteessa, jossa tähän ydinaseiden leviämisen estämiseen tarkoitettu sopimus kohtaa monenlaisia haasteita. Komitea oli viimeksi koolla keväällä ja sen yhteydessä oli myös monilla kansalaisjärjestöillä tilaisuus tuoda esiin näkemyksensä.

Vuonna 1995 sopimuksen tilaa tarkastellut kokous jätti määrittelemättä itse sopimuksen tiukasti. Ennakkoehdoksi asetettiin, että mukana olevat valtiot noudattavat sopimusta, jos ydinasevaltiot ryhtyvät tosi toimiin ydinaseidenriisunnassa. Tästä kaupasta sovitiin uudessa kokouksessa vuonna 2000. Tosin juuri mitään tämänsuuntaista ei ole sittemmin tapahtunut. USA ja Englanti sivuuttivat YK:n asetarkkailijat ja ryhtyivät ennalta ehkäisevään sotaan Irakissa, näennäisesti joukkotuhoaseiden ja ydinmateriaalin uhkan vuoksi, joillaisia ei ole löytynyt. Pohjois-Korea on vastikään irtautunut ydinsulkusopimuksesta vastalauseena USA:n harjoittamalle pelottelulle. Intia ja Pakistan (vaikka eivät juuri nyt ole kovin sotaisella mielellä) saattavat joutua ydinsotaan. Ja Bushin hallinto aikoo jatkuvan rummutuksen saattelemana sekä säilyttää valtavan ydinasevarantonsa että aikoo kehittää uuden polven ydinaseita. Se on ottanut käyttöön uuden ensi-iskun opin, jota on tarkoitus soveltaa epäiltyihin uhkiin (Englanti näyttää olevan valmis seuraamaan myöhemmin perässä). Syyria ja Iran ovat nyt USA:n tähtäimessä. Kaikki tämä horjuttaa ydinsulkusopimusta.

Huolet julki

Tässä tilanteessa monet valtiot ja niiden kansalaisjärjestöt ovat tuoneet julki huolensa. Ydinsulkusopimukseen kohdistuvat haasteet on tarkkaan yksilöity. Kansalaisjärjestökokouksien osanottajat saattoivat keväällä tuoda uusia ajatuksia myös varsinaiseen kokoukseen osallistuneille. Kahden työviikon kuluttua vaikutti siltä, että tarkka määritelmä on tulossa asiaiantilasta huolissaan olevien valtioden esittämänä ja kansalaisjärjestöt suuntautuivat esittämään uusia aloitteita ja lähestymistapoja, jotka voivat vaikuttaa vuonna 2005 pidettävän seuruukokouksen päätöksiin.
Ne esittävät mm. kansainvälisen konferenssin järjestämistä ydinaseiden vaarallisuudesta, kansalaisten voimin tapahtuvaa ydinaseistuksen valvontaa, Koillis-Aasian ydinaseetonta vyöhykettä, aseidenriisuntaa ja aseistuksen leviämisen estämistä koskevaa opetusta ja kansalaisjärjestöille pääsyä mukaan varsinaiseen ydinsulkusopimusta koskevaan seuruukokoukseen.
Kansalaisjärjestöt eivät elättele illuusioita ydinsulkusopimukseen kohdistuvista haasteista. Kahden vuoden kuluttua pidettävä uusi kokous näyttää, onko sopimus voimissaan. Kahdeksi vuodeksi on tiedossa monia toiminta-aloitteita, mikä kuitenkin pitää yllä jonkinmoista optimismia.
Keskeisiä aloitteita ovat Rauhanpormestareiden ja Abolition 2000 -kampanjan esittämät ja eräät kevään kokouksessa esille tuodut hankkeet.

IPB News. Elokuu 2003