Pietari on vain 200 kilometrin päässä Kotkasta. Me emme silti tiedä kovinkaan paljon Suomen ammattiyhdistysliikkeestä. Tulimme tänne keskustelemaan siitä, onko Venäjän ay-liike uudistumassa. Meidän mielestämme ay-liike Venäjällä on uudessa nousussa.

Syksyllä 2006 Työpaikkojen rauhantoimikunta vieraili Pietarissa. Ensimmäisessä tapaamisessamme oli mukana edustajia jo Neuvostoliiton aikana perustetuista venäläisistä ammattiliitoista ja niiden perillisistä. Suomalaisille tuli tässä yhteydessä uutena tietona, että Venäjällä on myös uusia ammattiyhdistysjärjestöjä.
Globalisaatio vaikuttaa Venäjällä muun muassa siten, että maahamme perustetaan teollisuus- ja tuotantolaitoksia, jotka ovat pääasiassa kansainvälisten yritysten tytäryhtiöitä. Tämä näkyy erityisen voimakkaasti autoteollisuudessa. Pietariin on tarkoitus lähiaikoina rakentaa kymmenen uutta autotehdasta.
USA:ssa, Kanadassa ja muissa länsimaissa työvoiman hinta on korkea. Venäjällä työvoiman, sähkön ja muidenkin resurssien hinta on alhainen. Maan ay-liike ei ole kyllin voimakas vastustamaan kansainvälisiä yrityksiä.
Meillä Venäjällä perinteinen ammattiliittojen keskusjärjestö keskuskomiteoineen toimii samaan tapaan kuin neuvostoaikana. Tästä järjestöstä puhutaan paljon ja se saattaa esittää joitain vaatimuksia, mutta ei todellisuudessa puolusta työväen etuja. Meille se ei edusta sitä ammattiyhdistysliikettä, johon haluamme kuulua. Keskusjärjestöllä on myös paljon neuvostoajoilta peräisin olevaa omaisuutta. Järjestön keskeisimpinä tehtävänä tuntuukin olevan tämän omaisuuden käyttäminen.
Ammattiliittojen keskusjärjestö on kiinteässä yhteistyössä Venäjän poliittisen johdon kanssa. Venäjällä tuli voimaan uusi äärijärjestöjen toimintaa kontrolloiva ekstremismilaki. Sen nojalla ay-liikkeen tukeminen voidaan katsoa ekstremistiseksi toiminnaksi, mistä seuraa rangaistuksia.
Uusia ammattiliittoja on perustettu Venäjällä muun muassa Pietarin uusille autotehtaille. Näiden ammattiliittojen tehtävänä on nimenomaan työtätekevien etujen puolustaminen, erityisesti palkkaukseen ja työoloihin liittyvät näkökohdat. Suomen paperiteollisuudessa palkkojen osuus kustannuksista on noin 8 prosenttia [ilman lakisääteisiä työnantajamaksuja], kun vastaavasti Pietarin Fordin autotehtaalla luku on 2,5 prosenttia.
Kun Fordin uuden autotehtaan toimintaa käynnistettiin Pietarissa, osa sen työntekijöistä kuului vanhaan metalliteollisuuden ammattiliittoon. Tämän liiton keskusjohto piti palkkausta ja työtyöolosuhteita tehtaalla hyvinä. Keskusjohdon mielestä näitä asioita ei ole syytä edistää. Jos niitä edistettäisiin voitaisiin tehdas heidän mielestään saman tien lakkauttaa.
Kun vanhan ammattiliiton johtajalta kysyttiin mitä hän oli tehnyt työntekijöiden olojen parantamiseksi viimeisen kolmen vuoden aikana, hän ei muistanut yhtään toimenpidettä lukuun ottamatta toukokuun ensimmäisenä päivänä järjestettyä mielenosoitusta.
Vaikka Fordin tehtaalla palkkaus ja työolosuhteet ovat hieman paremmat kuin muissa vastaavissa pietarilaistehtaissa, tulisi mielestämme uuden ay-liikkeen ajaa työläisten etuja koko Venäjällä. Tehtaissa työskenteleviä ei saisi ajatella pelkkänä työvoimana vaan ajattelevina yksilöinä, joiden toiveita on syytä kuunnella.
Uusi ammattiyhdistysliike toimii tällä hetkellä neljässä eri tuotantolaitoksessa Pietarissa. Siihen kuuluu kaiken kaikkiaan 3 000 jäsentä. Uusia ammattijärjestöjä toimii myös Nokian renkaiden perustamissa tuotantoyksiköissä. Niihin kuuluu 30 prosenttia siellä työskentelevistä työntekijöistä.
On myös tärkeää, että ammattiyhdistysten jäsenet saavat tietoa omista oikeuksistaan. Pyrimme perustamaan opintokeskuksen tätä tarkoitusta varten. Kaikilla liittoon kuuluvilla olisi oikeus tulla tähän keskukseen ja saada ammattitaitoisten opettajien vastauksia kysymyksiinsä. Tämän jälkeen työntekijöillä olisi mahdollisuus levittää tietojaan omissa yksiköissään.
Viime vuosina myös työnantajat ovat järjestäytyneet. He käyttävät yhteisiä keinoja taistellessaan ammattiyhdistysliikettä vastaan. Koska uudet ammattijärjestöt ovat jo näyttäneet voimaansa työpaikoilla, pyrkivät työnantajat ottamaan selvää uuden ay-liikkeen rakenteesta ja sen tavoista organisoida toimintansa. Tätä tietoa pyritään sitten soveltamaan työnantajien omien voimien yhteensovittamisessa.
Me uudessa ammattiyhdistysliikkeessä pyrimme käyttämään kaikkia lain antamia keinoja työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi. Viime vuosina saavutetuista edistysaskelista huolimatta ay-liikkeen asema Venäjällä on yhä olla puolustuskannalla.
Suurin osa ammattiyhdistysjärjestöistä taistelee nykyään lähinnä palkkojen pitämisestä entisellä tasollaan. Venäjällä on tällä hetkellä melko korkea inflaatio, joten reaalipalkka on todellisuudessa jäänyt pienemmäksi muutaman vuoden takaisesta tavoitteesta.
Ay-liikkeessä on laajalti sovellettu käytäntöä, jossa työntekijän laittoman irtisanomisen yhteydessä on käännytty suoraan oikeuslaitoksen puoleen. Olisi kuitenkin järkevämpää pyrkiä ay-liikkeen voimin luomaan sellaiset olosuhteet, jotka estäisivät työnantajien tekemät laittomat irtisanomiset.
Uusia vapaita ammattijärjestöjä ei tällä hetkellä Pietarissa ole kovinkaan paljon puhumattakaan muusta Venäjästä. Tarkoituksemme on liittää voimamme yhteen siten, että jäsenmäärä kasvaisi ainakin 30 000:een. Silloin voisimme esimerkiksi kaduilla osoittaa mieltämme suurena massana.

Aleksei Etmanovin Kotkassa 13.1.2007 pitämästä puheesta referoinut Timo Forss.

Tulkkaus Zoja Teslenko.