Köyhdytetty uraani (depleted uranium, DU) on ydinpolttoaineen tuotantoprosessin sivutuote, kemiallisesti myrkyllinen ja radioaktiivinen jäte, jota prosessissa syntyy tuhansia tonneja. Yksi 1 000 megawatin ydinvoimala tuottaa elinkaarensa aikana yli miljoona tonnia eriasteista radioaktiivista ydinjätettä, josta noin 10 000 tonnia on köyhdytettyä uraania ja 10 000 kiloa plutoniumia.

Raskaana ja erittäin kovana metallina köyhdytettyä uraania on "keksitty" käyttää tankeissa ja panssarin läpäisevissä ammuksissa. Sitä on käytetty myös risteilyohjuksissa ja ns. bunkkeripommeissa. Ydinvoimateollisuudelle se on kätevä ja halpa tapa päästä eroon tästä ydinjätteestä.

Osuessaan tankkiin tai muuhun kovaan kohteeseen uraaniammus syttyy välittömästi palamaan. Tällöin syntyy pienen pieniä hiukkasia, jotka leviävät aerosolin tavoin ilmaan ja ympäristöön kymmenienkin kilometrien päähän. Jos nämä alfa-, beeta- ja gammasäteilyä päästävät uraanioksidihiukkaset joutuvat hengityksen, haavojen tai nautitun ravinnon kautta ihmisen elimistöön, ne voivat vaikuttaa elimistössä jopa kymmeniä vuosia ja johtaa syöpäsairauksiin.

Köyhdytetyn uraanin puoliintumisaika on 4,5 miljardia vuotta. Ellei alueita, joilla DU:ta on käytetty puhdisteta, ne tulevat pysymään radioaktiivisina ikuisesti. Hiukkaset sekoittuvat hiekkaan ja tuulet – Irakissa aavikkomyrskyt – kuljettavat ja levittävät niitä ympäriinsä. Ne voivat myös päätyä pohjaveteen.

Uraaniaseet eivät valitse kohdettaan. Ne ovat "sokeita" ja niiden vaikutus on ajallisesti kauaskantoinen ulottuen laajalle alueelle, yli maiden rajojen, ja kohteena ovat yhtä hyvin sotilaat kuin siviilit. Köyhdytetty uraani vaikuttaa myös geeneihin ja sitä kautta tuleviinkin sukupolviin. Uraaniaseita voidaan verrata kemiallisiin ja biologisiin joukkotuhoaseisiin.

Ainakin seuraavilla 16 maalla tiedetään olevan uraaniaseita asevarastoissaan: Bahrain, Iso-Britannia, Etelä-Korea, Israel, Jordania, Kreikka, Kuwait, Pakistan, Ranska, Saudi-Arabia, Taiwan, Thaimaa, Turkki, USA, Venäjä ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat.

TIETOJA URAANIASEIDEN KÄYTÖSTÄ

Ensimmäisen kerran uraaniaseita käyttivät laajassa mittakaavassa USA ja Iso-Britannia Persianlahden sodassa 1991. Sen jälkeen Nato käytti niitä Bosniassa 1994–1995, Kosovossa 1999 ja Afganistanissa 2001–2002 ja USA ja Iso-Britannia Irakin sodassa 2003.

USA ei ole ilmoittanut viimeksi käydyssä Irakin sodassa käyttämänsä DU:n määrää, eikä myöskään tarkasti alueita, joilla uraaniaseita on käytetty. Tiedot paikoista ja määristä olisivat oleellisen tärkeitä irakilaisille altistumisen välttämiseksi, mutta myös kaikkien maiden joukoille Irakissa.

USA ei halua antaa tietoja, koska se pelkää kansalaisten reaktiota, joka voisi saada aikaan kiellon tehokkaan ja halvan DU:n käytölle aseissa.

DU:N VAIKUTUKSISTA IHMISTEN TERVEYTEEN JA LUONTOON

Persianlahden sodan jälkeen syöpä, epämuodostumat, keskenmenot ja harvinaiset sairaudet ovat hälyttävästi lisääntyneet Irakissa alueilla, joilla on käytetty DU:ta. Esimerkiksi Basran alueella lasten leukemian on todettu lisääntyneen jopa 12-kertaisesti.

On selvää, että DU:n käyttö jälleen vuoden 2003 sodassa samalla alueella lisää tragediaa entisestään. Ellei alueita puhdisteta, DU vahingoittaa kaikkea elämää saastuneilla alueilla aikojen loppuun asti.

USA:ssa yli 250 000 Persianlahden sodan veteraania on hakenut veteraanien sairaaloista apua ns. Persianlahden syndroomaan. Yli 159 000 veteraanille on myönnetty työkyvyttömyyskorvaus, yli 10 000 on kuollut ja kymmeniä kuolee edelleen kuukausittain.

URAANIASEITA KÄYTTÄNEIDEN VALTIOIDEN VIRALLINEN SUHTAUTUMINEN NS. PERSIANLAHDEN JA BALKANIN SYNDROOMAAN

Uraaniaseita käyttäneet valtiot, ennen muuta USA ja Iso-Britannia, ovat Persianlahden sodan jälkeen yrittäneet räikeästi kiistää uraaniaseiden saastuttavan ja sairauksia aiheuttavan vaikutuksen. Tutkimuksia ja todistusaineistoa esittävät tiedemiehet on yritetty vaientaa. Isossa-Britanniassa mitään erityistä Persianlahden syndroomaa ei ole virallisesti ollut olemassa, se on ollut "myytti". Veteraanit ovat joutuneet taistelemaan eläkeoikeuksista ja hoidosta.

Viime vuoden lopulla kuitenkin entisen vetoomustuomioistuimen tuomarin Lord Lloydin johtama tutkimus antaa vahvistuksen Persianlahden syndrooma -termin käytölle ja vaatii tutkimusta DU:n käytöstä. Tämä saattaa jatkossa vaikuttaa veteraanien asemaan.

Balkanin rauhanturvaajien kuolemaan johtaneiden leukemia- ja muiden syöpätapausten aiheuttama kohu sai aikaan aiemmin vaiennettujen riippumattomien tiedemiesten ja tutkijoiden esiintulon medioissa kertomaan DU:n syöpää ja muita sairauksia aiheuttavista vaikutuksista. Monet nimekkäät tiedemiehet ovat tutkimuksillaan Persianlahden sodan jälkeen osoittaneet, että DU on useimmissa tapauksissa merkittävin syövän ja muiden sairauksien aiheuttaja sodissa, joissa DU:ta on käytetty.

WHO ei löytänyt vankkoja todisteita Balkanin rauhanturvaajien tapausten liittymisestä DU:hun, mutta piti kuitenkin jatkotutkimuksia tarpeellisina. On syytä muistaa, että WHO on alisteinen Kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle säteilyturva-asioissa.

SAASTUNEIDEN ALUEIDEN PUHDISTUS LAIMINLYÖTY

USA sen paremmin kuin Iso-Britanniakaan eivät ole aloittaneet saastuneiden alueiden puhdistusta YK:n vaatimuksista huolimatta. Irakin kaaoksen keskellä DU-saasteen poisto on pudonnut politiikan ja median agendalta. USA:n puolustusministeriö on vastannut aktivistien kyselyihin, ettei sillä ole mitään lakiin perustuvaa velvoitetta puhdistamiseen. Uraaniaseiden testausalueiden puhdistus on myös laiminlyöty eri puolilla maailmaa.

URAANIASEET TÄYSKIELTOON

Vähän ennen Irakin viimeksi käytyä sotaa tehtyjen arvioiden mukaan Irakissa oli vuosina 1991–2001 kuollut puoli miljoonaa lasta enemmän kuin edeltävänä kymmenvuotiskautena sodanjälkeiseen köyhyyteen ja sairauksiin. Silti Irakissa käytettiin jälleen suuret määrät DU:ta ammuksissa, ohjuksissa, bunkkeripommeissa ja rypälepommeissa. Voi vain kuvitella tilannetta Irakissa tänään ja tulevina vuosina, kun lisääntynyt DU-saaste tekee tuhoaan. Huoli on suuri erityisesti lasten kohdalla, jotka ovat vielä 10–20 kertaa herkempiä säteilyn vaikutuksille kuin aikuiset.

YK:n ihmisoikeuskomissio teki vuonna 1996 aloitteen DU:n kieltämiseksi joukkotuhoaseena tai ns. "sokeana" aseena (indiscriminate weapon), joka ei valikoi kohdettaan ja vaikuttaa laajalti yli rajojen ja yli sukupolvien. Kansainvälinen tuomioistuin tuomitsi ohjeessaan 1996 DU:ta sisältävät aseet Geneven sopimusten vastaisina. Myös Euroopan parlamentti on antanut julistuksen, jonka mukaan uraaniaseiden käyttö on kiellettävä koko maailmassa. Näiden yritysten epäonnistuminen tarkoittaa, että läpimurtoon tarvitaan voimakasta kansalaisyhteiskunnan painostusta. Saadaanko sellainen nyt aikaan riippuu meistä kaikista.

Viime vuonna kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden perustama kansainvälinen koalitio International Coalition to Ban Uranium Weapons, ICBUW, laati sopimusluonnoksen uraaniaseiden kieltämiseksi koko maailmassa. Se myös aloitti loppuvuodesta kansainvälisen vetoomuskampanjan YK:n aseidenriisuntakomissiolle sopimuksen aikaansaamiseksi.

Uusi aloite antaa toiveita onnistumisen mahdollisuudesta, mutta se vaatii Suomen ja kaikkien maiden kansalaisten tarttumista asiaan, vetoomuksen allekirjoittamista ja tiedon levittämistä kampanjasta mahdollisimman laajalle.
Vetoomuksen tekstistä: "Meidän on kerrottava hallituksille ja Yhdistyneille kansakunnille, että nämä aseet eivät kuulu humaaniin ja ihmisistä ja luonnosta huolehtivaan maailmaan. Jokainen ääni on merkityksellinen."

Vetoomus on allekirjoitettavissa osoitteessa www.bandepleteduranium.org linkissä 'Petition' tai listoilla eri tilaisuuksissa.

Sopimusluonnos on nähtävissä samassa osoitteessa linkissä 'Draft Convention', lyhennettynä linkissä 'Executive summary'.

ANNA-LIISA MATTSOFF
Edelleen ei ydinvoimaa -kansalaisliike