Viime aikoina on saatu kuulla useiden Euroopan maiden odotetusti kiristävän linjaansa turvapaikanhakijoita kohtaan. Suomi alkaa palauttaa Etelä-Irakista ja Bagdadista kotoisin olevia turvapaikanhakijoita takaisin Irakiin, Italia on hermostunut Afrikasta tulviviiin paperittomiin siirtolaisiinsa ja aikoo lyödä heihin rikollisen leiman. Heikentynyt maailmantalouden tilanne ja oikeiston kasvava suosio antavat lisää potkua koventaa turvapaikkapolitiikkaa muissakin Euroopan maissa.

Yksi pieni turvapaikanhakijoiden ryhmä, tshetsheenit, uhkaa jäädä voimistuvien palautusvaatimusten jalkoihin Euroopassa. Viime syksynä Sveitsi kopaisi kepillä jäätä ja teki päätöksen vuosia maassa asuneen tshetsheeniperheen palauttamisesta Venäjälle.

Käännytys kaatui tekniseen muotoseikkaan”, kertoo Shoma Chatterjee Gesellschaft für Bedrohte Völker -järjestöstä Sveitsistä. Chatterjeen järjestö laati perheen palautuspäätöstä vastustavan vetoomuksen, jonka monet ihmisoikeusaktivistit eri maista allekirjoittivat. Sveitsiläisviranomaiset eivät lopulta vieneet perheen palautusprosessia päätökseen ja perhe sai jäädä Sveitsiin.

Espanja ja Itävalta ovat alkaneet tiukemmin puntaroida tshetsheenien tarvetta turvapaikkaan – näin siitäkin huolimatta, että Espanja palautti viime vuonna Venäjälle Murat Gasajevin, joka vangittiin ja joutui myös kidutetuksi. Itävallassa puolestaan ammuttiin tammikuussa poliittisen turvapaikan saanut Kadyrovin entinen henkivartija Umar Israilov, joka oli nostanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kanteen Kadyrovia vastaan syyttäen tätä muun muassa kidutuksesta. Jos tshetsheeneitä ei pystytä suojelemaan Itävallassa, he tuskin ovat kovin turvassa Venäjälläkään. Tämä logiikka ei kuitenkaan näytä vakuuttavan Itävallan viranomaisia.

Norja sulkeutuu kuoreensa

Huhtikuussa Norja palautti Venäjälle tshetsheeniperheen, jonka turvapaikkahakemukset olivat olleet vireillä yli neljä vuotta. Tuona aikana perheeseen oli syntynyt kaksi lasta. Perheen isän, Rasul Mutalibovin, pelätään Venäjällä joutuvan hengenvaaraan. Tämänkin perheen puolesta ihmisoikeusaktivit vetosivat Moskovan-koneen nousuun asti. Norjan siirtolaisviranomaiset myöntyivät lopulta odottamaan venäläisen ihmisoikeusjärjestön Memorialin palautuspäätöstä vastustavaa kirjettä, jota järjestö ei koskaan ennättänyt laatia. Mutalibovit palautettiin Venäjälle, jossa he nyt piilottelevat. Rasulin usko ihmisoikeusjärjestöihin sai niin kovan kolauksen, ettei hän toistaiseksi ole suostunut olemaan yhteydessä Memorialin toimistoon.

Suomalaissyntyinen Paula Tolonen työskentelee pakolaisia auttavassa Norsk Organisasjon for Asylsøkere (NOAS) -järjestössä. Sähköpostihaastattelussa Tolonen kertoo, että ennen ensi syyskuussa pidettäviä suurkäräjävaaleja Norjan tuulet puhaltavat kylmästi.

[äärioikeistolainen edistyspuolue] Fremskrittspartiet, joka on hyvin ulkomaalaisvastainen, saa mittauksissa jopa 30 prosentin tuen, ja muut puolueet yrittävät vastata kiristämällä turvapaikanhakijoiden oikeuksia. – – Norja on täysin mukana Euroopan pelissä tiukentaa linjaa, jotta hakijat menisivät muualle”, kirjoittaa Tolonen. Suomen kokoomusta vastaava oikeistopuolue on juuri ilmoittanut, että he voivat tehdä hallitusyhteistyötä Fremskrittspartietin kanssa, joten maahanmuuttajia odottavat yhä kovemmat ajat.

Norja tosin tiukensi asennettaan tshetsheeniturvapaikanhakijoita kohtaan jo aiemmin. Vuonna 2007 Venäjältä tulleista turvapaikanhakijoista – jotka kaikki olivat luultavasti tshetsheenejä – noin 60 prosenttia sai oleskeluluvan joko suojelun tarpeen perusteella tai humanitaarisista syistä. Vuonna 2008 myönteisen päätöksen sai enää 12 prosenttia hakijoista.

Tshetsheenejä alettiin palauttaa sillä perusteella, että he voivat asua muualla Venäjällä, vaikkakaan eivät Tshetsheniassa”, kertoo Tolonen. ”Siten ne, jotka aiemmin saivat oleskeluluvan humanitaarisista syistä, saavat nyt yleensä hylkäyspäätöksen.

Norjan viranomaisten uusi periaate on siis se, ettei ketään palauteta Tshetsheniaan vaan Venäjälle. Valitettavasti tämä ei riitä suojelemaan tshetsheenejä Venäjällä eikä heidän Tshe-tsheniaan jääneitä sukulaisiaan. Presidentti Ramzan Kadyrovin nykyhallinto nimittäin pitää tapanaan kostaa ulkomaille lähteneiden oletetut synnit näiden sukulaisille. Tshetsheniaan jääneiden sukulaisten kohtalo ahdistaa pakolaisia syvästi ja vaikuttaa osaltaan siihen, etteivät he itse pakoon päästyään halua puhua kovin avoimesti kotimaansa asioista ihmisille, joihin eivät luota. Presidentti Kadyrovin apureita on ulkomaillakin, ja heillä on tarkat korvat.


Anu Harju