Syksyn aikana olen ajautunut kuuntelijana tai keskustelijana mukaan tilanteisiin, joissa on pohdittu yksittäisten ihmisten riittävyyttä ja tekemisten merkitystä.  Millä lopulta on merkitystä? Onko merkitystä sillä että boikotoimme jotakin tuotetta tai yritystä, kirjoitamme lehden mielipidepalstalle,

järjestämme seminaareja, jaamme linkkejä somessa tai olemme mukana mielenosoituksessa?

Kuunnellessani eri ihmisten pohdintoja on itselleni vahvistunut käsitys siitä, että suurin merkitys taitaa kuitenkin olla sillä, kuinka kohtaamme toisen ihmisen. Tapahtuupa se sitten ammattilaisena, naapurina, tuttavana tai vieraan kanssa lyhyenä hetkenä bussissa.  Sanoilla, ja tavalla sanoa ne, on suuri voima. Sanat voivat voimaannuttaa tai murentaa, myös sanattomuudella on oma voimansa ja viestinsä.

Sanojen ja kohtaamisen huomasin hyvin myös Työpaikkojen rauhantoimikunnan äskeisellä seminaarimatkalla Pietarissa. Laakson Matti Turusta oli vuoden tauon jälkeen lähtenyt jälleen mukaan. Bussissa hän muisteli omakohtaisia sodanaikaisia tapahtumia Viipurissa. Laineen Veikko puolestaan muisteli rauhantyötä vuosien varrelta niin Rauhanpuolustajien kuin myös Työpaikkojen rauhantoimikunnan parissa. Meille nuoremmille heidän muistelot ovat merkityksellisiä, antaen uudenlaisen perspektiivin asioihin. Aikanaan yksi tärkeimmistä Työpaikkojen rauhantoimikunnan tavoitteista oli saada mahdollisimman moneen amamttiosastoon rauhanvastaava ja he onnistuivatkin siinä laajasti. Tämän verkoston takaisin saamisessa rauhanvastaavien tai kv-vastaavien osalta on suuri haaste

Toisin kuin monessa aikaisemmassa keskustelussa syksyn aikana ei Matin ja Veikon puheissa kuulunut epäilystä siitä, onko jollakin toiminnalla, yksittäisen ihmisen teolla, ollut merkitystä vai ei. Heidän kertomuksiaan kuunnellessa vakuutun aina uudelleen siitä, että jokaisella teolla ja tekemättä jättämisellä on merkitys. Myös sillä kuinka puhumme asioista myöhemmin on suuri merkitys, sillä teot muistetaan sen mukaan kuinka niistä kerrotaan ja kuinka niitä arvioidaan

Historian opettajani tapasi sanoa, että on tärkeätä tuntea historia voidakseen ymmärtää nykyisyyttä. Työpaikkojen rauhantoimikunta juhlii ay-väen rauhanpäivillä 40-vuotista taivaltaan. Nyt kaipaamme teidän kaikkien vuosien varrella toiminnassa mukana olleiden panosta, jotta voimme koota yhteen historiaamme. Juhlille ja muisteluille on oma paikkansa illanvietossa ja kuvat vuosien varrelta kertovat tarinaamme. Tuttuun tapaan paneelit ja teemat ovat kuitenkin tiukasti kiinni nykyisyydessä ja tulevaisuudessa.

Tanja Pelttari

Kirjoittaja on Työpaikkojen rauhantoimikunnan puheenjohtaja.