Kimmo Oksanen halusi perehtyä Suomeen tulleisiin romaneihin ja etsiä ihmiset nimettömien kasvojen takaa.

Itä-Euroopasta tulleista romanikerjäläisistä on tullut pysyvä osa Helsingin kaupunkikuvaa. Romanian ja Bulgarian tultua Euroopan unionin täysivaltaisiksi jäseniksi vuonna 2007 vapaa liikkuvuus on tuonut todellisuuteemme myös rikkaan ja hyvinvoivan Eurooppamme nurjat puolet. Helsingin Sanomien toimittaja Kimmo Oksanen on seurannut romaneja aktiivisesti alusta asti ja kirjoittanut aiheesta lukuisia artikkeleita maamme johtavaan päivälehteen.

Liken juuri ilmestyneessä kirjassa Huomio! Romaneja tiellä Oksanen kirjoittaa suomalaisen median suhteesta romanikysymykseen. Rauhan Puolesta tapasi Oksasen työpaikallaan Helsingin Sanomatalossa.

"Ensikohtaamiseni Romanian romanien kanssa tapahtui Helsingin kadulla ennen kuin edes tiesin, että tulen sitoutumaan tähän aihepiiriin. Kiinnitin huomioni kaksivuotiaaseen lapseen, joka kerjäsi kadulla äitinsä kanssa. Tilanne oli absurdi, koska en ollut varautunut näkemääni. En osannut käsitellä sitä. Se oli shokki. Tämä tapahtui vuonna 2007", Kimmo Oksanen aloittaa.

Kerjääminen oli tuolloin uusi ilmiö 2000-luvun Suomessa eikä sitä osattu asettaa laajempaan yhteyteen. "Pohdin asiaa lapsen näkökulmasta. Lapsen pitäminen kadulla on väärin. Tuon ikäisenhän pitäisi olla päiväkodissa ja leikkiä muiden lasten kanssa. Syyllistin mielessäni lapsen äitiä, koska minulla ei ollut vielä tarpeeksi ymmärrystä heidän toimintansa motiiveille."

Nimettömät romanit

Kimmo Oksanen kirjoitti romaneista ensimmäisen kerran jo syksyllä 2007. Hän haastatteli heitä uutispäällikön toimeksiannosta. Äiti ja pieni tytär olivat saaneet seurakseen useita kymmeniä romaneja ja tilanne vaati journalistista päivittämistä.

"Päätin ottaa selvää, keitä he ovat, mistä he ovat tulleet ja millä asialla he täällä liikkuvat. Samat kysymykset olivat mielessä kaikilla helsinkiläisillä. Oivalsin nopeasti, että romaneille itselleen pitää antaa puheenvuoro." Tätä ennen oli romaneista tehty juttuja kysymättä heiltä itseltään mitään. He esiintyivät nimettöminä kaukaa otetuissa valokuvissa. Helsingin Sanomissa ymmärrettiin päällikkötasoa myöten, ettei tällä linjalla voi enää jatkaa. Valokuvissa olevat ihmiset on julkituotava omilla nimillään ja heille on annettava puheenvuoro.

Lehtikuvien nimettömät romanit viestivät helposti kuvattavien mitättömästä ihmisarvosta ja median välinpitämättömyydestä heitä kohtaan.

"Romaneja kuvattiin kuin eläimiä. Kun sitten pyysin heitä kirjoittamaan nimensä paperille, tuli ilmi seuraava ongelma. Romanit eivät osanneet kirjoittaa. Myös yhteistä kieltä oli vaikea löytää. Oli turvauduttava romaniankielentaitoisen tulkin apuun."

Romaneja on nähty Helsingissä vuodesta 2007 lähtien joka kesä, mutta kaupunkilaisten suhtautuminen ei ole juuri muuttunut. Arvot ovat jopa koventuneet. MTV3:n huhtikuussa 2012 teettämän tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta olisi valmis karkottamaan romanit takaisin kotimaahansa. Kimmo Oksanen näkee kuitenkin kehitystä romanien uutisoinnissa. "Raportointi on syventynyt. Juttuja on tehty myös Romaniassa. Olen itsekin käynyt siellä juttumatkalla kolmasti."

Avain on Romaniassa

Romanien köyhyys ja kaltoinkohtelu Romaniassa on avain heidän toimintansa ymmärtämiseksi. Teoriassa he ovat kaikkien muiden EU-kansalaisten kanssa tasa-arvoisia. Käytäntö on kuitenkin osoittanut jotain aivan muuta. Vikaa on myös romanien omassa kulttuurissa. Köyhissä oloissa tyttölasten ei esimerkiksi anneta käydä koulua, mikä johtaa uusiin ongelmiin.

"Nykyjournalismi ei enää vain ällistele ja ihmettele. Esiin nostetaan myös kerjäämisen taustatekijöitä ja syitä. Romaneista on alettu raportoida niin kuin muistakin tavallisista ihmisistä."

"Kun ihmisiltä puuttuu kodeista lämmitys, juokseva vesi, sähkö ja viemäröinti ja heidän sosiaaliturvansa on täysin nimellinen, on helpompi ymmärtää että he ovat täällä kerjäämässä. Sosiaalinen omatuntoni heräsi kun näin, missä olosuhteissa romanit elivät. Aiheesta oli pakko kirjoittaa."

Romanien asema ei Oksasen mukaan tule muuttumaan paremmaksi ennen kuin Romanian omat lehdet ottavat aiheen esille.

Rasismia joka puolella

Suomalaisten ennakkoluulot romaneja kohtaan ovat syvässä Ilahduttavia poikkeuksiakin onneksi on. Harmonikansoittaja Kimmo Pohjonen konsertoi Helsingissä 13.5. Romaniasta tulleiden romanimuusikoiden kanssa osoittaakseen, etteivät kaikki suomalaiset suhtaudu heihin negatiivisesti.

Romanit leimataan Suomessa helposti rikollisiksi. Myös toimittajien ja viranomaisten suhtautumisessa heihin esiintyy rasismia. Noin kolmensadan tänne asettuneen Itä-Euroopan romanin rikokset ovat lähinnä varkauksia. "Katsoin juuri Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilastoa. Vuonna 2010 ulkomaalaisia vankeja oli 1 254, joista 13 prosenttia Romanian kansalaisia. Kukaan heistä ei ollut syyllistynyt vakaviin rikoksiin."

Kerjäämiseen ei ole luvassa helppoa ja nopeaa ratkaisua lähivuosina. Romanian valtion ja Euroopan unionin pitäisi puuttua romanien oloihin. "Romaniaan lähetetty raha ei mene romaneille vaan päätyy vääriin taskuihin."

Jokaisen kansakunnan sivistystason yhtenä mittarina voidaan pitää sitä, miten se kohtelee vähempiosaisiaan.

"Annan Suomelle täyden kympin, ainakin jos vertaan Romaniaan ja niihin muihin maihin, mistä köyhät eurooppalaiset romanit tulevat. Suomen sosiaaliturva, se, että maksamme palkastamme veroja, jotka menevät yhteiseen kassaan, on täällä hyvin järjestetty."

Timo Kalevi Forss