Ruotsin merialueen tuntumassa tapahtunut Venäjän lentokoneiden "yllättävä hyökkäysharjoittelu", johon ruotsalaisten ilmapuolustus ei ehtinyt reagoida, on ollut laajasti otsikoissa suomalaismediassa. Tiedotusvälineet ovat nostaneet esiin uhkakuviksi Venäjän lisääntyneen sotilaallisen aktiivisuuden ja kasvavan puolustusbudjetin, jolla suurvalta pyrkii modernisoimaan Neuvostoliiton raunioilta perityn aseistuksensa.

Turvallisuuspoliittinen ilmapiiri näyttää uhkaavasti viilenevän kohti kylmän sodan asetelmia. Euroopan
keskelle on jälleen syntymässä railo, jonka yli ei ilmeisesti pystytä käymään vuoropuhelua. Railon molemmin puolin tunnutaan uskovan vain kylmään rautaan. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä syntynyt mahdollisuus uuden, yhteistyöhön perustuvan Euroopan luomiseen jäi toteuttamatta. Voimantunnossaan USA ja Nato eivät kunnioittaneet antamiaan lupauksia olla levittäytymättä Itä-Eurooppaan neuvostojoukkojen vetäydyttyä. Neuvostoliitolle annetut lupaukset, joita ei haluttu sopimuksin vahvistaa, eivät koskeneet uutta Venäjää.

Olisi korkea aika kaivaa esiin Etyjin kaltainen neuvotteluprosessi ja pysäyttää kiihtyvä sotilaallinen vastakkainasettelu. Venäjän esittämä ajatus uudesta eurooppalaisesta turvallisuusjärjestelmästä ei välttämättä ole huono ajatus. Eikä tässä ole kyse suurvallan mielistelystä tai sen ihmisoikeustilanteen painamisesta villaisella, vaan luopumisesta molemminpuolisista
aseisiin perustuvista turvallisuusrakenteista. Risteilyohjuksilla ei puolusteta ihmisoikeuksia.

Sadankomitean puheenjohtaja Ville Hulkkonen nosti esiin historian hämäriin unohtuneen demilitarisoinnin käsitteen Ydin-lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa. Voisiko Islannin demilitarisointi olla vaihtoehto kansainvälisen ilmavalvonnan ja puolustusyhteistyön sijaan? Ajatusta kannattaisi pohtia laajemminkin. Olisiko mahdollista kissa ja hiiri -sotaharjoitusleikkien sijaan aloittaa neuvottelut Itämeren alueen, jos ei nyt demilitarisoinnista, niin esimerkiksi asejärjestelmien, sukellusveneiden, sotilaslentokoneiden ja joukkojen määristä?

Mutta kohta alkaa olla kiire ottaa ensi askeleet aseidenriisunnan ja demilitarisoinnin suuntaan – toivottavasti emme ole uuden 50-vuotisen kylmän sodan kynnyksellä. Voisiko Suomi olla jälleen aloitteentekijänä?

Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.