Karim Maiche haastatteli Suomen sosiaalifoorumiin vieraaksi saapuvaa 31-vuotiasta demokratia-aktivistia ja bloggaria Amr Ghatbeiaa. Deutsche Welle valitsi hänen bloginsa gharmeia.net vuoden arabiankieliseksi blogiksi vuonna 2005. Poliisi kidnappasi hänet Egyptin vallankumouksen alkuhetkillä, mutta hän onnistui pakenemaan.

Kuvaile kampanjatyötäsi aktivistina ja bloggarina Egyptissä Hosni Mubarakin kaudella.

Olen ollut osa löyhää bloggaajien, tiedotusaktivistien, kansalais-journalistien, ihmisoikeuspuolustajien ja ruohonjuuritason kollektiivia, jonka tarkoituksena on ollut työskennellä demokratiaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvien kysymysten parissa. Olen yleensä keskittynyt ympäristökysymyksiin, julkiseen vapauteen, teknologiaan ja Arabian niemimaahan. Olen myös tukenut ja työskennellyt ruohonjuuritason aktivistien sekä paikallisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa eri tavoin, etenkin niiden verkkoyhteyksiin ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Mikä on muuttunut Mubarakin valtakauden päättymisen jälkeen?

Muutokset ovat edelleen kehkeytymässä eikä Egyptiä ole vielä täysin puhdistettu edellisestä hallinnosta ja sen sortomekanismeista. Nousevat poliittiset voimat tarvitsevat tänä ja seuraavana vuonna hitusen onnea ja paljon työtä, ja Egypti voi matkata kohti demokraattista uudistumista.

Millaisen Egyptin haluaisit nähdä tulevaisuudessa ja mikä merkitys kansalaisyhteiskunnalla on sen rakentamisessa?

Lähitulevaisuudessa haluaisin nähdä Egyptin kehittyvän kohti parlamentaarista demokratiaa, jossa ruohonjuuritason aloitteilla ja järjestöillä olisi vahva panos. Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on olla kriittinen väliaikaisessa siirtymävaiheessa ja täsmentää ne yleisen konsensuksen yksityiskohdat, jotka on luotu muutaman viime vuoden aikana.

Onko sosiaalisilla liikkeillä tai kansalaisyhteiskunnalla tarpeeksi voimaa ja vaikutusvaltaa painostaa niitä, jotka ovat nyt Egyptissä vallassa?

Kansalaisliike Egyptissä on onnistunut vakuuttamaan sotilasneuvoston siitä, että se ei tukisi Mubarakia. Tämä johti Mubarakin väistymiseen vallasta. Poliisivoimien ja kansallisen demokraattisen puolueen (NDP) hävittämisen jälkeen istumamielenosoitukset Tahririn aukiolla pitivät vallankumousta yllä ja loivat yleislakon ilmapiirin. Tästä huolimatta todellinen kansalaisliikkeen voimannäytös oli massiivinen työtaistelu muutaman viimeisen päivän aikana ennen Mubarakin eroa 11. helmikuuta. Sen jälkeen kansalaisliike jatkoi työpaikkojensa puhdistamista erilaisista Mubarakin kontrollijärjestelmistä. Kymmenen päivän aikana nähtiin työtaisteluja enemmän kuin koko edellisen vuoden aikana. Sotilasneuvosto ja valtamedia ovat syyttäneet tätä liikettä opportunistiseksi ja vaaralliseksi yleiselle turvallisuudelle.

Onko maailman sosiaalifoorumi (WSF) tunnettu Egyptissä?

Yksittäiset aktivistit sekä jotkin yhteiskunnallista oikeutta ajavat järjestöt ovat tietoisia WSF:stä ja ovat ottaneet siihen osaa. WSF:n toiminnasta ei tiedetä laajasti näiden pienten piirien ulkopuolella.

Kuinka vahvat suhteet Egyptin kansalaisliikkeellä on muihin kansalaisliikkeisiin arabimaailmassa?

Poliittisilla protestiliikkeillä, kuten 6. huhtikuuta, Vapaus & oikeudenmukaisuus ja muilla vastaavilla, ei ollut minkäänlaisia suhteita muihin organisoituneisiin liikkeisiin arabian kieltä puhuvissa maissa. Esimerkiksi Tunisiassa rajoitettiin kansalaisliikkeiden toimintaa ja syntyä jopa enemmän kuin Egyptissä. Ihmisoikeusjärjestöt ovat tunnettuja siitä, että ne ovat rakentaneet hyvät verkostot viime vuosien aikana, ja vuoden 2006 jälkeen on ollut olemassa verkosto arabian kieltä puhuvien bloggaajien, kansalaistoimittajien ja asiantuntijoiden välillä, joita kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat. Tärkein linkki näiden ihmisten välillä on ollut Al Jazeera -televisiokanava.

Miten suomalainen kansalaisyhteiskunta voisi auttaa teitä saavuttamaan tavoitteenne?

Tarjoamalla ehdotuksia ja käytännöllisiä ideoita, joiden varaan voisi rakentaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yleinen mielipide maassa keskittyy liikaa »valtaviin» ongelmiin ja käyttää liian vähän aikaa uudenlaisen maailman rakentamiseen vanhan maailman tilalle. Nyt olisi oikea hetki esitellä ei-hierarkinen, vihreä ja laaja oikeudenmukainen ratkaisu energiaan, veteen, maanviljelykseen, terveyteen, asumiseen, koulutukseen ja teknologiaan liittyviin ongelmiin, ja rakentaa toimiva liike niiden ympärille. Suomi on hyvin erilainen paikka kuin Egypti, joten myös ratkaisujen täytyy lähteä maasta itsestään. Meille olisi tarpeellista nähdä, miten eri puolilla ratkotaan omia ongelmia. Samoin solidaarisuus vie eteenpäin rajat ylittävää kamppailua yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön puolesta.