Kokoomus on aloittanut näyttavän Hei me puhutaan ulkopolitiikkaa -kampanjan nettisivuillaan. Ensi kuulemalta tuo vaikuttaa erittäin kannatettavalta idealta: kannustetaan suomalaisia keskustelemaan ulkopolitiikasta. Tarkempi perehtyminen tuottaa kuitenkin pettymyksen, keskustelu on arvattavan ja arveluttavan johdattelevaa. Esimerkiksi ulkomaalaisvihamielisyyttä myötäillään kysyttäessä mielipidettä maahanmuuttopolitiikkaan. Mikäli olet sitä vastaan, että Suomi voisi ottaa enemmän maahanmuuttajia, vastausvaihtoehtosi on: Ensin pitäisi ratkaista suomalaisten ihmisten ongelmat, sitten vasta voidaan käyttää verovaroja ulkomaalaisten tukemiseen. Mielenkiintoinen vastakkainasettelu. Miltä kuulostaisi vastaava väite vaikkapa näin: Ensin on pidettävä huolta lastensuojelun rahoittamisesta ja vasta sitten tulisi siunata puolustusmäärärahojen kasvu. Todellisuudessa kampanjalla siis ruokitaan halpamaisesti ulkomaalaisvihamielisyyttä.

Allekirjoittanutkin on ollut vuosien varrella mukana useassakin keskustelutilaisuudessa, joissa joku on esittänyt väitteen että enhän minä sinällään rasisti, mutta meidän on ensin pidettävä huolta omistamme. Valitettavan usein omista huolehtiminen heidän taholtaan on useimmiten jäänyt ulkomaalaisvihamielisten lausuntojen antamiseen. Väitän, että nimenomaan ne ihmiset, jotka ovat huolissaan pakolaisista, ovat myös niitä jotka kantavat eniten huolta työttömistäkin.

Vastakkainasettelun ajan tulisi olla näiltä osin ohi, hyvinvointi samoin kuin turvallisuuskin on jakamaton. Oma hyvinvointimme ja turvallisuutemme voi rakentua kestävästi vain muidenkin hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Puolustusministeri Häkämiehen mukaan Suomen puolustamista ei pidä altistaa suhdanteille. Hallituksen turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan sotilasbudjettiimme on luvassa merkittävä määrärahalisäys. Laman mukanaan tuomien kipeiden määrärahaleikkausten ja säästöohjelmien lisäksi meidän pitäisi siis lisätä sotilasmenojamme. Presidentti Ahtisaari on ehtinyt jo ehdottaa myös kehitysyhteistyömäärärahojen käyttämistä sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Epäilemättä Häkämies ja muut haukat aloittaisivat välittömästi tehokkaan kampanjoinnin kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseksi, ja Suomi saavuttaisi helposti saavuttamattomalta vaikuttavan 0,7 prosentin tavoitteen.

Rauhanpuolustajat juhlistaa tänä vuonna 60-vuotistaivaltaan rauhantyön merkeissä. Maailma ja Suomi, samoin kuin järjestökin, on noiden vuosien aikana muuttunut monin tavoin. Juhlavuonnakin katsomme enemmän tulevaisuuteen ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin kuin menneisyyteen. Samalla kuitenkin kiitämme kaikkia niitä, jotka ovat olleet eri aikoina mukana muovaamassa järjestöä omanlaisekseen. Me juhlimme yhdessä monien ystäviemme kanssa eri puolilla Suomea. Ikätoverimme Naton toivomme kuitenkin pys(s)yttelevän mahdollisimman kaukana, sekä juhlavuotenamme että myöhemminkin.

Juhlavuoden terveiset meille voit lähettää pienen videonpätkän muodossa. Tarkoituksenamme on koota ne nähtäväksi internetiin. Tarkemmat ohjeet löydät sivulta 4.

 

Teemu Matinpuro