KOM-teatterin komea historiikki KOM-kirja kertoo maineikkaan helsinkiläisteatterin vaiheet teatterin perustamisesta vuodesta 1971 nykypäivään. Lukijalla riittää rouskutettavaa kokonaiset 582 sivua. Sängyssä tai sohvalla kirjaa lukevalta KOMin ystävältä kysytään myös käsivoimia. Järkälemäinen suurteos painaa 801 grammaa.

Kirjan punainen kansi kuvaa hyvin KOM-teatterin vasemmistolaista aatemaailmaa. Vaikka valtiot ja muurit kaatuvat, KOM porskuttaa edelleen elinvoimaisena, muuntautumiskykyisenä ja aikansa ilmiöihin aktiivisesti tarttuvana. 1970-luvun kulttuuritaistolaisuus on vaihtunut laajempaan taiteelliseen näkemykseen, mutta yhteisöllinen pohjavire on edelleen sama.

Ryhmätyötä edustaa myös KOM-kirja. Anneli Ollikaisen ja Katri Tanskasen toimittaman historiikin tekijöiksi on merkitty kymmenhenkinen työryhmä.

KOM on yhteisöllinen projekti

Yli 40 vuotta toimineen KOM-teatterin uudet ja vanhat näyttelijäsukupolvet kokoontuivat KOM-ravintolaan juhlistamaan kirjan julkaisua huhtikuussa 2013. Lavalle asettui tuttuun etukenoon parikymmenhenkinen joukko näyttelijöitä. Ilmoille kajahti kovaa ja korkealta Hiski Salomaan Vapauden kaiho. Pianosäestyksestä vastasi Kaj Chydenius, yksi legendaarisimmista komilaisista.

Teatterinjohtaja Pekka Milonoffin johdolla lavalle marssi kattava joukko näyttelijöitä, ohjaajia, kirjailijoita ja dramaturgeja. Kukin kertoi herkullisia anekdootteja KOMin historiasta. Näyttelijöiden höystäessä esitystä sitaateilla kirjasta yleisö sai nauttia KOM-oluesta ja mainioista näyttelijä Marja Packalénin tekemistä sillivoileivistä.

Annetaanpa komilaisten itsensä kertoa. "Minä en muista juuri mitään", kuvailee Pekka Milonoff. "Se on tavallaan hyvin lohdullista. Muistamattomuus liittyy teatterin luonteeseen. Esitys on tietyn hetken ohjelmistossa. Sen jälkeen sitä ei kerta kaikkiaan enää ole. Sitten alkaa muisteleminen. Jos esitys on jättänyt muistijäljen, hyvä niin. Tässä historiikissa on lähdetty tavoittelemaan näitä muistijälkiä. Esityksistä jää erilaisia tulkintoja, jotka saattavat olla hyvinkin erilaisia eri henkilöillä. Olemme saaneet historiikkiimme tulkintoja sekä tekijöiltä että kokijoilta. Tekijät pyrkivät purkamaan tekemisen prosessia. Kokijoiden tuntemukset lisäävät kirjan moniäänisyyttä ja tämä on todella moniääninen kirja. Useat muistelijat ovat auttaneet minuakin jonkinasteisen kokonaiskuvan muodostamisessa. KOM on aina ollut yhteisöllinen projekti."

"Säännöt vahvistavat demokraattisen vallankäytön ryhmän sisällä", kertoo näyttelijä Niko Saarela. "Siinä yksi toiminnan periaate. KOM-teatteria ylläpitävän yhdistyksen tarkoitukseksi on kirjattu, että se huolehtii edistyksellisen ohjelmiston saattamisesta yleisön saataviin kotimaassa ja ulkomailla. Edistyksellinen esiintyy säännöissä attribuuttina myös teatterityölle, taiteilijalle ja vieläpä henkilölle, jonka yhdistyksen hallitus voi hyväksyä yhdistyksen jäseneksi. Näin paljosta edistyksellisyydestä voi tietysti päätellä, että KOM ja komilaiset halusivat todella luoda vaihtoehdon sille teatterille, jota he pitivät taantumuksellisena ja menneeseen jämähtäneenä."

Heikomman puolella

Yksi KOM-teatterin perustajia oli ohjaaja Kaisa Korhonen. Hän selvitti edistyksellisyyden ja vaihtoehtoisuuden käsitteitä. "Tarjosimme vaihtoehdon tunkkaiselle ja vanhanaikaiselle teatterille, jolla on määrätty muoto sekä alku, keskikohta ja loppu. Halusimme osoittaa, että teatteria voi olla muukin kuin perinteinen draama. Oli myös tärkeää esittää omia tekstejä. KOM vei teatterin sinne, missä ihmiset ovat. Kiertueet olivat alkuvuosina tärkeitä", Korhonen määritteli.

Parhaan kokonaiskuvan KOMista muotoili kirjan toimittaja Anneli Ollikainen. "Ihmisten kohtaaminen on osa KOMin yhteisöllisyyttä. KOM ei aluksi profiloitunut työväenteatteriksi, mutta sattuman kautta näin kävi. Teatterin perustaminen osui keväälle 1971, jolloin rakennus- ja metallityöväki olivat suuressa lakossa. Komilaiset lähtivät solidaarisesti esiintymään lakkolaisten tilaisuuksiin. Tärkeitä tekijöitä olivat lisäksi Vietnamin sodan vastustaminen ja kiinnostus kolmannen maailman ongelmiin. 1970-luvulla kasvoi myös tietoisuus suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuudesta. Heikomman puolelle asettuminen oli KOM-teatterille luontaista", Ollikainen summasi KOMin perusperiaatteet.

Timo Kalevi Forss

Anneli Ollikainen & Katri Tanskanen (toim.): KOM-kirja. Like 2013.