Äskettäin Geneveen kokoontuneet tutkijat ja kansalaisjärjestöjen edustajat esittivät ankaraa kritiikkiä YK:n terveysjärjestö WHO:ta

kohtaan, koska se on kannanotoissaan vähätellyt köyhdytetyn uraanin aiheuttamia terveysriskejä. Kokoukseen osallistui myös Kuopion yliopiston dosentti Keith Baverstock, joka on yksi alan merkittävimmistä asiantuntijoista ja työskennellyt mm. WHO:ssa alueellisena neuvonantajana. Tohtori Baverstock kertoi kriittisistä näkemyksistään ja Geneven kokouksesta Rauhanpuolustajien keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Baverstock totesi aluksi, että on hankala osoittaa köyhdytetyn uraanin terveysriskejä aukottomasti. Yksi keino voisi olla laaja epidemologinen tutkimus, mutta sen toteuttaminen Irakin olosuhteissa on kuitenkin hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Lisäksi olisi hyvin vaikea sulkea pois muita tekijöitä. Sotien yhteydessä ympäristöön pääsee usein muita vaarallisia kemikaaleja, joiden joukosta juuri köyhdytetyn uraanin terveyshaittoja on vaikea erotella. Toinen tapa on tutkia köyhdytetyn uraanin myrkyllisyyttä laboratoriokokeilla. Testejä pidetään varsin luotettavina ja niiden tuloksien perusteella on kielletty monien kemikaalien, esimerkiksi joidenkin väriaineiden käyttö.

 ”USA:ssa armeijan radiobiologinen laitos on joutunut tutkimaan sotilaiden ja veteraanien terveyttä ja joutunut myös julkaisemaan joitakin tuloksia”, Baverstock kertoi. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että köyhdytetty uraani aiheuttaa syöpää. Baverstockin mukaan onkin jo olemassa vahvoja todisteita siitä, että köyhdytetty uraani lisää riskiä sairastua syöpään mikäli sitä pääsee hengityselimiin ja sitä kautta verenkiertoon. Syövän kehittyminen ja syy-yhteyden todentaminen vie kuitenkin paljon aikaa.

WHO ei pidä köyhdytettyä uraania erityisenä uhkana terveydelle

WHO:ssa sanotaan, ettei ole olemassa riittävästi todistusaineistoa köyhdytetyn uraanin riskeistä. Baverstock muistutti, että YK:ssa päätöksiin vaikuttavat eniten sen suurimmat ja merkittävimmän valtiot, kuten USA ja Iso-Britannia, joilla ei ole ollut kiinnostusta kieltää köyhdytetyn uraanin käyttöä.

Geneven kokouksessa eri maiden delegaatioiden edustajat vaativat, Baverstock mukaan lukien, että WHO tutkii köyhdytetyn uraanin haittavaikutuksia ja kieltää sen käytön. Aluksi WHO:n edustaja kieltäytyi kommentoimasta, mutta totesi lopuksi, että asia kaipaa lisäselvitystä. Baverstock hämmästelee kuitenkin mistä järjestö hankkii tarvitsemansa asiantuntijat. Nykyisellään WHO:ssa ei ole alan asiantuntijoita vaan ne täytyy hankkia ulkopuolelta.

Baverstock totesi, ettei poliitikkojen huoli uraaniaseiden käytön terveysvaikutuksista johdu köyhdytetyn uraanin kanssa tekemisiin joutuvien siviilien kohtalosta. Baverstockin mukaan sotilaat eivät koskaan aikaisemmin ole olleet yhtä huolestuneita terveydestään kuin nyt. Poliitikot pelkäävät mahdollisia korvausvaatimuksia, jotka saattavat tulla arvaamattoman kalliiksi valtioille. Esimerkiksi Euroopan komission edellinen puheenjohtaja ja mahdollisesti Italian seuraava pääministeri Romano Prodi on vaatinut asian perinpohjaista tutkimista. Baverstock arvelikin olevan mahdollista, että Italia tulee jatkossa harkitsemaan vakavasti uraaniaseiden käytön kieltämistä.

Baverstock totesi moneen otteeseen, että köyhdytetyn uraanin haittavaikutusten tutkiminen on vaikeaa. Sitä vaikeuttaa myös perinteinen vetoaminen sotilaalliseen salassapitovelvollisuuteen. Halutuille alueille ei päästetä tekemään tutkimuksia sotilaiden asettamien rajoitusten vuoksi. Sotilastahot eivät usein myöskään anna tilastoja siitä, missä köyhdytettyä uraania on käytetty ja miten paljon. Ja kuinka luotettavaa niiden mahdollisesti antama informaatio on? Esimerkiksi Balkanilla
UNEP:n tutkijat joutuivat luottamaan USA:n antamiin karttoihin aseiden käytöstä ja niiden luotettavuutta on hankala arvioida.
Baverstock arvioi myös, että ympäristöolosuhteet vaikuttavat köyhdytetyn uraanin terveyshaittoihin. Balkanilla sateet huuhtovat nopeasti uraanipölyn, jolloin sen joutuminen hengityselimiin on epätodennäköistä. Irakissa tilanne on toinen, koska uraanipöly säilyy ja leviää helpommin kuivissa, lähes autiomaaolosuhteissa.

Tutkimusongelmia pyritään ratkomaan monin keinoin. Esimerkiksi nyt meneillään on tutkimus, jossa todisteita köyhdytetyn uraanin terveysriskeistä pyritään selvittämään saastuneilla alueilla (esim. Basran alueella eteläisessä Irakissa) elävien lasten maitohampaiden avulla. Köyhdytetty uraani häiritsee luiden aineenvaihduntaa ja kalsiumin kiertoa, minkä pitäisi näkyä myös hampaissa. Uraani myös kertyy luukudokseen, kuten hampaisiin. Vertaamalla hampaita saastumattomilta alueilta kerättyihin voidaan saada arvokasta todistusaineistoa köyhdytetyn uraanin mahdollisista terveysuhkista.

Tilaisuuden järjestivät Edelleen Ei Ydinvoimaa -liike, Naiset Rauhan Puolesta ja Suomen Rauhanpuolustajat.

 

KÖYHDYTETTY URAANI

Köyhdytetty uraani on radioaktiivista ja kemiallisesti myrkyllinen ydinvoimateollisuuden sivutuote. DU-ammukset (depleted uranium) ovat ydinaseiden sukulaisia. Köyhdytetty uraani on suhteellisen halpaa ja sitä on esimerkiksi Yhdysvalloissa lähes rajattomasti saatavilla.

Köyhdytetty uraani on kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön hengen vastainen ase. Sen ympäristövaikutukset kestävät sotia kauemmin. Köyhdytetyllä uraanilla on 4,5 miljardin vuoden puoliintumisaika, mikä tarkoittaa että se voi säilyä ympäristössä käytännössä ikuisesti.

 

Maisa Kuikka

Lisäinformaatiota osoitteista:

http://www.bandepleteduranium.org/ , jossa voit myös allekirjoittaa uraaniaseiden kieltoa vaativan vetoomuksen sekä www.cadu.org.uk