Henkilömiina on inhimillisesti katsoen kestämätön ase. Miinat jäävät sotien jälkeen maastoon tappaen ja vammauttaen erottamatta siviiliväestöä ja sotilaita. Ongelma voidaan ratkaista vain kieltämällä kokonaan henkilömiinojen tuotanto, levitys, myyminen ja käyttö. Kansalaisjärjestöjen ja aloitteellisten hallitusten työn tuloksena syntyi henkilömiinat kieltävä Ottawan sopimus vuonna 1997. (www.icbl.org).

Kolme neljäsosaa maailman maista on luopunut epäinhimillisestä miina-aseesta ja liittynyt vuonna 1997 solmittuun Ottawan miinakieltosopimukseen. Ainoana EU-maana Suomi jarruttaa yhä päätöstään. Aihe on ajankohtainen, koska viimeistään turvallisuuspoliittisen selonteon 2004 yhteydessä päättäjiemme on otettava kantaa Suomen liittymisaikatauluun.

Suomessa vierailivat syyskuussa kansainvälisen kampanjan koordinaattori Sylvie Brigot ja Landmine Monitor raportin Euroopan osuuden toimittaja Ian Doucet. He kertoivat miinatilanteesta, miinanraivauksen ja kampanjatyön etenemisestä eri puolella maailmaa. Bosnialainen miinanraivaaja Zlatko Versicin kertomus humanitäärisesta miinanraivaustyöstä on ohessa. edustaen samalla miljoonia miinojen uhreja. Mukana oli myös australialainen valokuvaaja John Rodsted, joka toi Helsinkiin miinojen siviiliuhreja käsittelevän näyttelyn. Näyttely jäi Suomeen ja on käytettävissä paikallisissa tilaisuuksissa.. John Rodsted on tutustunut kuvissaan esiintyviin, miinojen vammauttaviin ihmisiin eri puolilla maailmaa. Näyttelyn kuvat ovat Bosniasta ja Kamputseasta.

Valtuuskunta luovutti vuosittaisen Landmine Monitor Reportin eduskuntaryhmien edustajille Tilaisuudessa esiteltiin raportin keskeiset tulokset kuluneelta vuodelta sekä Suomen osuus.