2 400 vuotta sitten Kiinassa syntyi mystisen Sunzin kirjoittama klassikkokirjaSodankäynnin taito. Se on lähes runoutta lähestyvä filosofinen teos, joka on vaikuttanut merkittävästi niin aasialaisten kuin länsimaistenkin yhteiskuntien kehitykseen. Tutkija Matti Nojonen on suomentanut kirjan ensimmäisen kerran sen alkuperäisestä kielestä, klassisesta kiinasta.

”Kirjan nimi viittaa sodankäyntiin, mutta se on ymmärrettävissä laajemmin myös johtamistaidon klassikoksi. Johtaminen on taitolaji, joka on kiinnostanut ihmisiä erilaisista teknologisista murroksista huolimatta. Tämä kirja vetää puoleensa ihmisiä eri aloilta rauhanaktivisteista yritysjohtajiin ja urheilujohtajista kirvesmiehiin. Kirja tuntuu kiinnostavan myös ihan tavallista kadunmiestä”, Nojonen toteaa.
Sodankäynnin taitoa voi kuvata ennen kaikkea filosofiseksi teokseksi, joka sisältää lyhyitä ja tiiviitä fragmentteja. ”Kirjan muoto on askarruttanut meitä tutkijoita pitkään. Tämä on siinä mielessä aika vaikea teksti, että se on kirjoittettu aikanaan ohuille bambusäleille pensseleillä ja musteella. Kirjan kirjoittamisen aikaan Kiinassa oli hyvin vähän lukutaitoisia ihmisiä. Erillinen lausujien tai oraattorien koulukunta kiersi tuolloin ympäri Kiinaa. He yrittivät tulla palkatuiksi eri hallitsijoiden hoveihin ja kenraalikuntiin. Nämä ihmiset toimivat ikään kuin nykyaikaiset tietokoneet. Heiltä kysyttiin, mitä kirja kertoi tietyistä asioista ja he lausuivat vastaukset ulkomuistista. Siksi teos on säilyttänyt kirjallisesti erittäin taloudellisen asun. Ilman muita aikalaistekstejä ja muita kiinalaisia tutkimuksia teos olisi jopa nykykiinalaisille itselleen mahdoton ymmärtää.”

Turhan verenvuodatuksen välttäminen

Kiina on globaalilla tasolla nouseva voima, jonka merkitys maailman taloudelliseen, poliittiseen ja sotilaalliseen tasapainoon on huomattava. On siis olennaista tutustua edes ripaukseen kiinalaista ajattelua. ”Sodankäynnin taidon merkitys Kiinassa on tänä päivänä valtava. Varsinaisen tutkimustyöni kohde on Kiinan yhteiskunnallinen ja liiketaloudellinen muutos. En ole tavannut yhtään kiinalaista yrittäjää tai valtion virkamiestä, joka ei olisi lukenut tätä kirjaa”, Matti Nojonen toteaa.

 

Kaikkein tärkeintä on pyrkiä valloittamaan vihollisen valtio vahingoittumattomana. On vasta toissijaisen tärkeää tuhota vihollisen valtio. (…) Erinomaista ei ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen kukistaminen taistelutta. 
– Sunzi

Nämä lauseet ovat kirvoittaneet pasifistisiin tulkintoihin Sunzin opeista. Sitaatteihin tiivistyy yksi kirjan ydinajatuksista. Turhaa verenvuodatusta on syytä välttää kaikissa olosuhteissa. ”Tämä on ilman muuta yksi kirjan keskeisiä käsitteitä, joka on kiehtonut erityisesti länsimaalaisia rauhanaktivisteja. Vietnamin sodan aikana kirja sai suuren suosion Yhdysvalloissa. Tulkitsen itsekin kirjaa mielellään tästä näkökulmasta. 2 400 vuotta sitten Kiinassa oli paljon pasifistisia filosofioita ja koulukuntia. Ihmiskunnan historia osoittaa tosin etteivät nämä opit ole perille menneet. Olemme lajina hitaasti kehittyvä.”
On siis strategisesti tehokkainta olla ampumatta yhtään nuolta tai luotia, näin minimoidaan omat ja vihollisen tappiot. On järkevää etsiä se kohta, missä vihollinen on heikoimmillaan. Pasifismin lisäksi Sunzia voi kuitenkin tulkita toisin. Kirjassa sota on ihmisluonnolle vääjäämätön asia.

Sota on valtion elinkysymys, kuoleman tai elämän tanner, tie olemassaoloon tai tuhoon. 
– Sunzi

Myös sodaton maailma on mahdollinen. Ihmiskunnan historia sisältää pitkiä rauhan jaksoja. ”Itse asiassa Sunzi ei ota kantaa niinkään sodan moraalisuuteen. Tämä tekee kirjasta poikkeuksellisen ja on ehkä yksi syy siihen, miksi se on tavoittanut laajan yleisön. Kirjassa pohditaan tilannetta, jossa on ajauduttu sotaan. Päämääränä on kukistaa vihollinen taistelutta. Kirjassa neuvotaan hyökkäämään vihollisen suunnitelmaa vastaan tai anastamaan vastapuolen kenraaleilta jotain sellaista, jota he rakastavat. Sen jälkeen he kuuntelevat sinua. Sunzi ei siis sano onko, sota oikein vai väärin. Sen sijaan pitkitetty sodankäynti on tuomittavaa.” Irakin sota tai Yhdysvaltain tämänhetkinen ulkopolitiikka ei tunnu soveltavan Sunzin oppeja.

Mikkelin päämajassakin luettiin Sodankäynnin taito -kirjaa

Sunzin Sodankäynnin taito liittyy myös Suomen lähihistoriaan. ”Minulle itsellekin oli yllätys, että kirja liittyy niin talvi- kuin jatkosotaankin. Sain eri tahoilta vihjeitä siitä, että tätä kirjaa on luettu hyvinkin tarkkaan Mikkelin päämajassa. Kävi ilmi, että Suomen vanhempi kenraalikaarti, joka oli Mannerheimin alainen, oli käynyt sotakorkeakoulun Ranskassa 1920- ja 30-luvulla. Siellä luettiin Sodankäynnin taidonranskankielistä editiota, joka perustuu käännökseen vuodelta 1772. Myös Napoleon luki aikanaan samaa kirjaa.”
Nojonen löysi kyseisen ranskankielisen version kenraali Aksel Airon jäämistöstä. ”Kirja sisälsi paljon merkintöjä. Airo lainasi myös omaa kirjaansa Mikkelissä Mannerheimille, joka ei ollut aikaisemmin tutustunut teokseen.” Yksi Sodankäynnin taidon viehätyksestä on sen ajattomuus. Kenraali Airo sanoi sen sisältävän kaiken olennaisen sodankäynnistä, vaikka tekniikka ja aseet ajan saatossa kehittyivätkin.” Kirjassahan puhutaan ihmisten johtamisesta. On tiettyjä prosesseja, joissa ihmiset ovat mukana ja niitä pyritään ohjaamaan ihmisten kautta. Niin kauan kuin ihmiset ovat ihmisten kanssa tekemisissä, joko sodan tai rauhan aikana, tämä kirja säilyy klassikkona. Asia olisi toinen, jos koneet alkaisivat johtaa koneita, mutta toivotaan ettei niin käy.”
Onko Suomen sodanjohdon strategisissa ratkaisuissa jatkosodan aikana sitten nähtävissä suoria konkreettisia yhteyksiä Sunzin oppeihin? ”Suhtaudun kriittisesti tuollaiseen tulkintaan, vaikka se tuntuisikin houkuttavalta ajatukselta. Haastattelin tutkimukseeni eversti Beckmania, joka oli Mannerheimin nuorempi adjutantti. Hän on yli 90-vuotias ja vielä hengissä. Beckman oli kuullut kenraali Heinrichin, Airon ja Paasosen keskustelevan Sodankäynnin taidosta. Beckman koki sotaan liittyneet tilanteet kuitenkin niin kaaoottisiksi ja nopeasti eteneviksi, ettei pitänyt mahdollisenaSodankäynnin taidon oppien soveltamista käytäntöön.” Sunzin opit ovat kuitenkin vaikuttaneet Suomen silloisen sodanjohdonkin ajatteluun. ”Vaikutus on ollut samanlainen kuin marxilaisuuden antama malli nähdä maailma tietyissä väreissä tai neoliberalistisen tai kapitalisten ajattelun vaikutus ylipäätään ihmisten ajatteluun ja päättelykykyyn.”
Yksi nykyihmisen kielelle käännettySodankäynnin taidon teema on psykologinen sodankäynti. Taitava strategi johtaa vihollisen harhaan ja osaa käyttää propagandakoneistoa hyväkseen.

 

Kun olet voimissasi, hämää kyvyttömyydellä. Kun olet valmistautunut, teeskentele valmistautumatonta. Kun olet lähellä, anna vaikutelma, että olet kaukana. Kun olet kaukana, anna vaikutelma, että olet lähellä. 
– Sunzi

 

Tässä näkyy, miten kiinalainen perinteinen straginen ajattelu eroaa vastaavasta länsimaisesta ajattelusta. Nojonen ottaa vertailukohdaksi länsimaisen sodan filosofin Carl von Clausewitzin opit. ”Kiinalainen strategia perustuu nimenomaan vihollisen hämäämiseen tai jymäyttämiseen. Silloin kumpikin osapuoli tietää, että heillä on mahdollisuus tulla huijatuiksi. Sen sijaan Clausewitz pyrki ohjaamaan sodankäyntiä tilanteeseen, jossa pyritään antamaan suuri ratkaiseva isku. Sunzin oppi hämäämisestä on vedonnut moniin rauhanaktivisteihin, koska siinä pyritään välttämään suoraa yhteenottoa.”

Timo Forss

Sunzi: Sodankäynnin taito, suomentanut ja toimittanut Matti Nojonen, Gaudeamus 2005

Kursivoidut sitaatit kirjasta.